Kommentti: Sateenkaariliputus kaupungintalolle?

Eikö Minna Canthin tasa-arvopäivä riitä?

Pride-liputus jakaa mielipiteitä kunnissa. Timo Mustalampi
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Suomessa liputetaan 19.3 Minna Canthin ja tasa-arvon päivän kunniaksi. Sen lisäksi lippu nousee salkoon saamelaisille, romaaneille, veteraaneille, äideille ja isille, sodassa kaatuneille sekä lasten oikeuksille. Eikö tässä ole jo kattava paketti liputuksia ihmisoikeuksien puolesta? Monissa kunnissa on äänestetty, pitäisikö kunnan järjestää oma Pride-liputus. Mielipiteet jakaantuvat Kuopion valtuustossa.

Siniristilippuakin nostetaan Suomessa jo 25 kertaa vuodessa ja vaalipäivät päälle. Iso osa kansalaisista ei edes tiedä mikä liputuspäivä on menossa. Suomen lippu saattaa herättää toisissa närkästystä toisin kuin sateenkaarivärit. Voihan siniristilippu hihassa synnyttää mielikuvan vihaisesta miehestä ja maahanmuuttajakammosta.

Pride-liike halkoo poliittista linjaa liberaalien ja konservatiivien välillä. Siniristilippu on alkanut edustaa kiihkonationalismia, sateenkaaren värit suvaitsevaista Suomea. Jos suomalaiset ovat lakanneet arvostamasta omaa lippua, se voi johtua myös siitä, että itsenäisyydestä on tullut itsestäänselvyys.

Uhatussa maassa kuten Israelissa parvekkeilla ja autojen ikkunoissa heiluvat maan liput. Suomessa se olisi ylilyönti ja kapinoimista konsensusta vastaan. Suomen lippu hyväksytään sentään vielä Huuhkajille ja Leijonille.

Onko jokin vinossa, jos Pride-liputuksesta väitellään kiihkeästi, mutta Suomen lipun alennustilasta ollaan hiljaa. Jos kunta alkaa nostella vähemmistöjen ja eri kuppikuntien viirejä salkoon, liput liehuvat yhdistysten luvatussa maassa viikosta toiseen. Onko liputuksilla mitään arvoa, jos niistä tulee arkea kuin torstaisesta hernekeitosta.

Pride-liputus herättää tunteita jopa maakuntia vapaamielisemmällä pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi nuorekkaassa kasvukunnassa Nurmijärvellä käytiin hiljakkoin vahva kansalais- ja poliittinen debatti sateenkaariliputuksesta. Nurmijärvellä kunnanhallitus kannatti mutta valtuusto tyrmäsi Pride-liputuksen.

Pride-keskustelua kiihdytti taannoinen yhdysvaltalaisprofessorien lähettämä kirje uskonnonvapauskomissiolle, jossa he vaativat pakotteita Suomen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle. Allekirjoittaneiden mukaan Toiviainen on rikkonut ihmisoikeuksia nostaessaan syytteet kansanedustaja Päivi Räsästä (kd.) vastaan. Professorien mielestä valtakunnansyyttäjä pakottaa uskovat valitsemaan vankilan ja oman uskontonsa opetusten hylkäämisen välillä.

Usein homojen oikeuksia puolustavat halveksivat erityisesti kristinuskoa. Ihmisoikeuksia voi puolustaa valikoivasti Saska Saarikosken termein motivoituneella päättelyllä tai informaatiosiilossa.

Jos ihmisen näkee sukupuolettomana henkiolentona ja sukupuolisuuden pinnallisena vietti-ilmiönä, sukupuolisuuden merkitys asettuu oikeisiin suhteisiin.

Kommentoi