Vanha ja viisaampiko?

Inka Matilainen

Inka Matilainen

Kolumni

Helsingin Sanomat uutisoi 19.7. tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan viisaaksi voi opetella ja kuinka jopa suoliston kunto vaikuttaa siihen, miten viisaasti ihminen käyttäytyy. Jutussa kerrotaan, että viisaus voidaan määrittää kuuden avain­ominaisuuden kautta. Nuo kuusi ominaisuutta ovat sosiaalinen päätöksen­teko, käytännöllinen ymmärrys, tunteiden säätely, kyky arvioida omaa ajattelua ja toimia, erilaisten arvojen ja epävarmuuden sietäminen sekä prososiaalisuus. Viimeinen tarkoittaa empatiaa, epäitsekkyyttä ja toimintaa, joka hyödyttää muita. Tutkimuksissa on myös havaittu, etteivät ikä ja viisaus korreloi keskenään, vaikka viisaus mielletään usein vanhojen ihmisten ominaisuudeksi.

Nuorehkona naisena voin kokemuksesta sanoa, että etenkin moni iäkkäämpi mies mielellään antaa neuvoja elämään turhia kysymättä, koska on vanhempi, siten kokeneempi ja viisaampi. Harva heistä tarkoittaa pahaa ja vaikka vanhemmilla ihmisillä on valtavasti tietoa ja muuta annettavaa meille nuoremmille, viisaammaksi karttuneet lisäkilometrit eivät automaattisesti tee.

Olen elämässäni tavannut joukkioittain omalla mittarillani viisaita ihmisiä. Yhtä paljon porukkaan on sopinut heitäkin, joiden neuvoista ei kannata ottaa vaarin. Yhdenkään kohdalla iällä ei loppupelissä ole ollut merkitystä, vaan elämänkokemuksella ja sillä, miten ihminen kohtelee muita. Se, että on elänyt pidempään ei nimittäin tarkoita, että olisi kokenut valtavasti saatikka oppinut kokemastaan. Vastaavasti ihminen voi olla nuori ja nähnyt elämää ja siten olla hyvinkin kypsä ihminen.

Kyllä suurinta viisautta on varmasti kysyä, eikä olettaa ihmisestä asioita ulkoisiin piirteisiin perustuen. Vanha opettaa nuorelle, mutta niin voi nuorikin vanhalle. Me ihmiset osaamme yllättää.

Kirjoittaja on vt. päätoimittaja.

Viisaammaksi karttuneet lisäkilometrit eivät automaattisesti tee.

Kommentoi