Näkökulma: Maailmankatsomuksien sota

Päättääkö valtakunnansyyttäjä ja poliittinen eliitti, mihin saa uskoa?

Maailmankatsomuksista kilpailevat liberaalit, kristityt sekä jooga- ja meditaatiopiirit. Kimmo Seppälä
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Sunnuntain Hesari kirjoitti maailmankatsomuksien kulttuurisodasta. Jutussa paistoi lehden agenda, jossa Päivi Räsäseen kytkettiin väkisin ”trumppilainen” yhteys kansanedustajan vanhoillisten seksuaalinormien vuoksi. Räsäsen homopuheet ovat saaneet huomiota maailmalaajuisesti. Suomen ateismikuplassa ollaan äimistyneitä. Räsästä puolustavat yhdysvaltalaiset professorit ja Euroopan ydinperhearvoja kannattavat kristityt. He sättivät suomalaisia sananvapauden kaventamisesta.

Hengellisillä maailmankatsomuksilla on vahva asema pohjoismaiden ulkopuolella. Meillä käynnistyvät noitavainot, jos asemissa oleva henkilö esittää hengellisiä mielipiteitä. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ei piitannut edes poliisin esitutkinnasta ja päätti syyttää Räsästä kansanryhmän vastaan kiihottamisesta. Kristitty ei saisi arvostella kirkon ja Pride-liikkeen yhteistyötä.

Maailmankatsomuksien sota on politisoitunutta, arvoliberaalit vastaan arvokonservatiivit. Sieluista kamppailee myös kolmas taho, henkiset etsijät, joille kirkko näyttäytyy ummehtuneena valtion virastona. Tähän kategoriaan kuuluvat tyypillisesti jooga- ja meditaatiopiirit.

Jooga välttyy vihaisilta hyökkäyksiltä, koska sen metodit muistuttavat terveysreseptiä, asanat itämaista jumppaa ja meditaatio rentoutustreeniä, joka tehoaa sekä ateistin että deistin verenpaineeseen.

Korkeasti koulutetutkin harjoittavat itämaisia itsensä kehittämisen metodeja, kuten taloustieteilijä Anne Brunila ja kuopiolainen tohtori, joogaopettaja Hanna Kumpulainen, joka toi haastattelussaan esille (SS 18.7.), että jooga ja tiede sopivat hyvin yhteen. Joogan filosofia kilpailee kuitenkin muiden maailmankatsomuksien kanssa, koska se antaa vastauksia ihmisen suhteesta Jumalaan.

Kumpulainen tietää varsin hyvin, että joogassa on opetuksia, joille sekä tiede- että kirkkouskovaiset hymähtävät. Meditaation ilosanomaan on kuitenkin helppo tarttua. Joogafilosofia ei lokeroi kannattajiaan kuten islam ja kristinusko. Joogamestarit sanovat usein, että uskontomme on rakkaus ja kokemuksessa on korkein totuus. Tietäähän ihminen, milloin hän on nukkunut hyvin tai huonosti. Sen selittämiseen ei tarvita uskontoa tai tieteellistä lausuntoa.

Jooga pärjää maailmankatsomuskisoissa, koska sen terveellisen elämän kattaus kasvisyönnistä luonnonsuojeluun, itsekeskeisyyden kitkemisestä vireystilan maksimointiin puhuttelee myös materialisteja. Joogan maailmanvalloitusta hidastavat aloittelevat joogit, joista osa on hurahtanut outoihin koronatulkintoihin ja salaliittoteorioihin. Riskit kasvavat, kun keskeneräiset joogaohjaajat alkavat elättää itsensä joogapalveluilla.

Ennustan, että maailmankatsomuskilpailussa maalliset virtaukset syövät niitä uskontoja, jotka perustuvat pelkästään uskomuksiin. Joogan filosofia leviää, koska sen arkituote on kunnossa. Jooga edistää terveyttä kotikonstein toisin kuin irrallisiin terveyspyrkimyksiin sotkeutuva terveydenhuolto.

Kommentoi