Kuopio on alkanut kasvaa ylöspäin. Korkeat talot tiivistävät kaupunkeja ja tehostavat maankäyttöä. Helsingin maapinta-alaan mahtuu 3 000 asukasta neliökilometriin, Kuopiossa 37 henkilöä. Keskittäminen vai hajautus on poliittinen ikuisuusriita. Monet arkkitehdit vaativat Kuopioon lättänää maisemaa. Pitääkö esimerkiksi Kuopion Portin asukkaiden syyllistyä, kun ammatillisella auktoriteetilla väheksytään heidän unelmiensa koteja.
Vastustajat ovat aina äänekkäämpiä kuin kannattajat. Vuonna 2014 Valkeisenlammen uusia kerrostaloja vastustettiin adressilla. Vuonna 2018 syntyi Pro Kuopionlahti, joka halusi kaataa arkkitehtuurikilpailun voittaneen 21-kerroksiseksi kaavaillun tornihotellin.
Rautatieasemalle nousivat Kuopion Portin kolme tornia ilman suurempaa metakkaa. Ilmeisesti matalan torpan idealisteilta oli jäänyt huomaamatta, että ränsistyneen aseman viereen nousee 15–17-kerroksisia maamerkkejä.
Tullinkulman kaava on etenemässä ja lupa lohkeamassa 8-kerroksiselle talolle. Varkautelainen arkkitehti Esko Räntilä ennätti jo maalailla (SS 13.10.) kauhukuvia, miten Tullinkulman uudiskohde ”peittoaa massiivisuudellaan kaupungintalon ja kauppahallin”. Räntilä kysyi, onko Kuopio kulttuurikaupunki vai markkinavoimien orja. Matalat maalais- ja muuttotappiokaupungit lienevät Räntilän mielestä kulttuurikaupunkeja.
Suomen muuttovetovoimaisin kaupunki Tampere houkuttelee asukkaita tornitaloilla. Vuonna 2022 alkaa Mansessa junaradan varteen nousta useita 20–32-kerroksisia tornitaloja. Tampereella maan korkein näköalaravintola keikkuu 25 kerroksessa. Kannattaisikohan ottaa mallia?
Korkeat talot voivat olla sulavamuotoisia kuin veistokset. Korkeat talot rytmittävät kaupunkikuvaa ja niissä voi olla värejä kuin taideteoksessa. Kaavoittaja voi vahtia korkeiden rakennusten muotokieltä ja vaatia suunnittelijoilta muutakin kuin laatikkomallia. Parhaimmillaan pilvenpiirtäjät ylevöittävät ihmismielen kuten kuopiolainen juristi Seppo Karvinen on kuolemattomasti lausunut.
Korkeisiin taloihin syntyy palveluita ja iso asukasmäärä alentaa yhtiövastikkeita. Niissä voi olla aulaemäntää, asennusapua, työkalulainausta, maisemasaunoja, kattoterasseja, kuntosaleja, etätyötiloja ja klubihuoneita. Kuopiolainen Jari Markkanen kertoi Viikkosavossa 29.9: ”Halusimme Kuopion Porttiin, koska muutto palveluiden äärelle on varautumista tulevaisuuteen.”
Tornitaloja rakennetaan, koska ihmiset haluavat asua niissä ja maksavat korkeista kerroksista enemmän kuin matalista majoista.
Mihin ilmastoa kuormittavia autojakaan tarvitaan, jos palvelut ja liikenneyhteydet ovat hissi- ja kävelymatkan päässä?
Poliitikot älkää antako arkkitehtien propagandaosastojen vedättää. Pelastakaa korkeilla rakennuksilla Kuopion keskustan elinvoima. Itä-Suomen veturi ei kehity sammakoiden, liito-oravien ja kyläideologioihin jumittuneiden arkkitehtien ehdoilla.