Kolumni Lyömätön joulu

Joulu lähestyy. Monet odottavat joulun lepoa ja yhteisiä hetkiä läheisten kanssa. Oma kokemukseni joulusta on ristiriitainen. Tämä johtuu siitä, että tajuan joulun koskettavan ihmisiä hyvin eri tavoin jopa fyysisesti. Eräs näistä epämiellyttävistä joulun mielleyhtymistä koskee lähisuhdevaltaan liittyviä uutisia joka ikinen joulu. Muistutus lähisuhde- ja perheväkivallan faktoista: Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa tuli viranomaisten tietoon yhteensä 10 800 kappaletta pari- ja lähisuhdeväkivallan uhria. Alaikäisiä uhreja vuoden 2019 tilaston mukaan oli 2 300 kappaletta. Alaikäisiin kohdistuvista rikoksista 95 prosenttia oli täysi-ikäisten tekemää. Todella surullinen fakta tasa-arvon ”mallimaassa” on se, että toistuvia lähisuhdeväkivallan uhreja oli 1 400 henkilöä, joista 80 prosenttia oli naisia.

Lähisuhdeväkivallan erilaiset muodot ovat monelle yhä tuntemattomia. Tunnettu muoto on kaikenlainen fyysinen väkivalta. Vähemmän tunnettuja väkivallan muotoja ovat esimerkiksi läheisten elämän ja ihmissuhteiden kontrollointi (uhkailu, tarkkailu ja pelottelu) sekä korostuneen mustasukkainen käytös.

Väkivallan tekijän motiivit ovat jääneet minulle monen surullisen uutisen takana tuntemattomaksi. Mietin usein, liikkuuko sellaisen miehen päässä mitään, joka pahoinpitelee ja pelottelee läheisiään.

Osalla kansalaisista vaikuttaisi olevan yhä sellainen harhakäsitys, ettei lähisuhde- ja perheväkivaltaa ilmene niin sanotun keskiluokan keskuudessa. Tämä on väärä käsitys. Väkivaltaa esiintyy kaikissa kulttuureissa, kaikissa yhteiskunta- ja ikäluokissa. On vaikeaa ymmärtää, miksi joku väkivallantekijä terrorisoi läheistensä elämää. Väkivaltatyön asiantuntijat osaavat kuitenkin kertoa, että tekijä saattaa kokea ennen väkivallan tekoaan esimerkiksi arvottomuutta, hylkäämisen kokemuksia, avuttomuutta tai ahdistusta. (Miessakit ry, 2005).

Avun hakeminen ei kuulu vain uhreille. Tietoisuus omista tunteista ja tuntemuksista mielestäni velvoittaa ottamaan vastuuta siitä, etteivät ne johda väkivallantekoon. Joillekin tämä tarkoittaa ulkopuolisen avun hakemista. Apua onneksi on tarjolla ja sitä on syytä hakea. Vetoankin näin joulun alla jokaiseen perhe- ja lähisuhdeväkivallan tekijään: lupaa itsellesi, että annat tänä jouluna läheisillesi turvallisen joulun. Olet varmasti moneen kertaan käynyt itsesi kanssa keskustelun siitä, etteivät uhrisi ole ansainneet tekojasi. Lopeta väkivallantekoa oikeuttavan itsepetoksen harjoittaminen ja katkaise kierre.

Pyydän sinua hakemaan apua. Paras lahjasi läheisillesi on se, että otat vastuun omista tunteistasi ja teoistasi. Tästä aineettomasta lahjasta pääset nauttimaan myös itse. Sen lupaan.

Kirjoittaja on tosielämän mielensäpahoittaja ja järjestötyöntekijä.

Avun hakeminen ei kuulu vain uhreille.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut