Jouni Vornasen kolumni "Olisihan se ennen ollut kauhea paikka, jos mamma olisi soittanut iltavellille, kun samaan aikaan poikien kanssa lymyttiin omppuvarkaissa"

Tästäkin joulusta selvittiin. Muutama kuusijuhla meni huijatessa. Vanhin poika näytteli joulupukkia ja nuorempi veli näytteli uskovansa pukkiin monta vuotta. Kaikki olivat tyytyväisiä. Ammattiviisaat väittävät, että lapsi voimaantuu, kun saa selville pukin salaisuuden. Jouluharha on johtanut siihen, että ostamme toisillemme lahjoja, joiden syvin tarkoitus unohtuu heti kun kassakone on ohitettu.

Kiinasta lennätetään miljoonia paketteja leluja, elektroniikkaa ja kaiken maailman härpäkkeitä. Ei ihme, että järvissä on enemmän mikromuovia kuin kalaa. Joulusiivousta en ole koskaan ymmärtänyt.

Kotona paikkojen on oltava viimeisen päälle putipuhtaina kun pukki tulee muutamaksi minuutiksi. Joulu on vuoden hämärintä aikaa, tuskin kukaan huomaa, jos nurkissa lymyilee villakoira jos toinenkin.

Uudessa vuodessa sitä vasta kestämistä onkin. Nykyisin raketteja ammutaan milloin mistäkin syystä: uutena vuotena, kauden päätteeksi kesäjuhlissa tai vaikkapa venetsialaisissa eli huvilakauden päättäjäisissä.

Ujellukset, vihellykset saavat helposti paniikkiin isot eläimet: hevoset, kauriit, hirvet. Kun nämä talonkokoiset otukset säntäilevät minne sattuu liikenteessä, siinä on hupi kaukana.

Kyllähän muutkin eläimet kärvistelevät paukkeessa. Ruotsin kennelliitto arvioi, että 35 000 koiraa tarvitsee psyykelääkitystä vuosittain ilotulitteiden takia.

Äiti stalkkaa hetkessä missä jälkikasvu luuraa.

Saksan ympäristöviraston mukaan uuden vuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä. Monet hiukkasista ovat pienen pieniä, jotka helposti päätyvät keuhkojen syövereihin.

Tarvitseeko tässä jostakin tinkiä? Valoshowt yleistyvät hyvää vauhtia. Valoa ja musiikkia yhdistävässä teoksessa käytetään useita digitaalisesti ohjattavia laserlaitteita. Valoshown taustalla voi soida Popedaa tai Sibeliusta. Näin vältytään myös muutamalta ikävältä silmävammalta ja siltä tavattomalta roskaamiselta.

Entä uuden vuoden lupaukset? Viime vuonna vannoin, että keväällä kilot ottavat kyytiä. Nämä puolen yön aikana annetut valat ovat kuin poliitikkojen vaalilupaukset. Annetaan ja unohdetaan. Tämä lupaus kesti loppiaiseen saakka.

Terveellisistä elämäntavoista sauhutaan enemmän kuin koskaan. Siitä huolimatta lapset lihovat ja liikkuvat laiskasti.

Omassa nuoruudessani ei puhuttu epäterveellisistä ruuista, vaikka leivälle levitettiin paksulti voita ja jämät nuoltiin kakkukulhosta. Silloin ei ollut lihavia lapsia, koska aamusta iltaan nuohottiin ulkona. Meitä oli myös vaikea tavoittaa.

Nykynuoret katsovat silmät lautasina, kun kerron, että sain ensimmäisen kännykän vasta yli kolmekymppisenä. Säälin nykypäivän tenavia: äiti stalkkaa hetkessä missä jälkikasvu luuraa.

Olisihan se ennen ollut kauhea paikka, jos mamma olisi soittanut iltavellille, kun samaan aikaan poikien kanssa lymyttiin omppuvarkaissa.

Kirjoittaja on tiedotusenkeli.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut