Petri Ruuskasen kolumni Arvottomat eläimet – "Antaisin myös koiraakin viisaammalle sialle mahdollisuuden elää ilman kiinteitä porsitushäkkejä"

Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut uuden lakiluonnoksen, jonka tarkoituksena on muuttaa lakia ja asetusta eläinsuojelulaista laiksi eläinten hyvinvoinnista. Luonnos sisältää uudistuksia muun muassa kissojen ja koirien pentutehtailun estämiseksi sekä määräyksiä kalojen ja rapujen lopettamisesta, kun niitä käytetään syöttinä kalastuksessa.

Lakiluonnoksessa on erikoisia piirteitä. Eläinten hyvinvoinnista kannetaan siinä huolta silloin, kun eläimen kärsimyksen estäminen ei tuota haittaa kenenkään elinkeinoille tai harrastukselle. Luonnoksessa naudan voisi edelleen sitoa parteen vanhoissa navetoissa niin pitkään, kuin navetan raudat pysyvät lattiassa kiinni. Sikaemakon voisi pitää tiineyshäkissä vielä 12 vuoden ajan. Kaikilla eläimillä ei uuden lain mukaan olisi edes vettä aina saatavilla.

Olisikohan lain nimeksi ollut parempi antaa laki elinkeinon suojelusta eläinten kustannuksella?

Eikö videopeliä osaava sika ole sellainen inhimillinen olento, jolla olisi oikeus elää ilman kipua ja kärsimystä? Miten pallopeleihin kykenevän lehmän elämä voi olla yhdentekevää? Entä mikä saa meidät ajattelemaan, että takin hupun kaulukseen päätyvän ketun kuuluu kärsiä vuoksemme?

Filosofi Elisa Aaltola on kuvannut hienosti ihmiskunnan menestyksen salaisuutta. Menestyksemme avaimia ovat hänen mukaansa olleet yhteistyö ja avunanto, jotka ovat perustuneet moraaliseen harkintaan oikeasta ja väärästä. Aaltolan mukaan tämä yhteistyön ja avunannon henki tulisi ulottaa myös luontoa ja eläinkuntaa kohtaan. Auttaessamme luontoa ja eläimiä autamme samalla myös itseämme.

Allekirjoitan Aaltolan näkemykset. Eläinten oikeuksien moraalista tärkeyttä ovat lisänneet myös uudenlaiset tieteelliset tutkimukset, jotka ovat lisänneet ymmärrystämme eläinten älykkyydestä ja lajityypillisistä tarpeista. Emme siis voi enää kieltää eläinten arvoa elävinä olentoina – emme edes tuotantotalouteen vedoten.

Eikö videopeliä osaava sika ole sellainen inhimillinen olento?

Gandhin sanoin kansakunnan suuruus ja kehitystaso voidaan päätellä siitä, kuinka se kohtelee eläimiään. Mitä siis ajatella yhteiskunnasta, joka antaa taloudellisen hyödyn vuoksi ketun kitua lyhyen elämänsä turkistarhalla ilman vettä liian pienessä häkissä?

Jos olisin yksinvaltias, uudistaisin lakia siten kuin luonnoksen nimi antaa ymmärtää. Kieltäisin kettujen tarhaamisen kokonaan, antaisin nautojen ulkoilla ja liikkua vapaana koko lyhyen ikänsä ja kieltäisin kaikenlaiset kirurgiset toimenpiteet ilman riittävää kivunlievitystä. Antaisin myös koiraakin viisaammalle sialle mahdollisuuden elää ilman kiinteitä porsitushäkkejä.

Listallani on monta muutakin epäkohtaa, mutta jo nämä toimenpiteet lisäisivät valtavasti eläinten hyvinvointia. Vasta niiden jälkeen voisin tuntea ylpeyttä siitä, että Suomi valtiona sitoutuu tunnustamaan eläinten itseisarvon. Sinä voit asialle tehdä vielä jotain. Kirjoita kansanedustajille ja heidän avustajilleen. Ole parempi ihminen äläkä anna kärsimyksen jatkua.

Kirjoittaja on tosielämän mielensäpahoittaja ja järjestötyöntekijä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut