Kiertelemättä Sote-duunarien palkat nousevat, kuntahallinnon palkkoja voisi laskea – Olisiko kustannustehokkainta muuttaa koko maakunta yhdeksi kunnaksi?

Sote-uudistuksen piti vähentää kustannuksia. Näyttää käyvän päinvastoin. Jos sote-sektorin palkkoja harmonisoidaan kuntien maksamien korkeimpien palkkojen mukaan, hyvinvointialueille on tulossa huima lisälasku.

Ay-liike pitää varmasti huolen, että hyvinvointialueella ei kenenkään palkka ainakaan putoa. Esimerkiksi lääkäreiden kuukausipalkoissa on satojen eurojen kuntakohtaisia eroja. Kainuun sote-kuntayhtymässä on työtuomioistuimen päätös, jonka mukaan esimerkiksi fysioterapeuttien palkat piti yhdenmukaistaa kunnissa olevalle korkeimmalle palkkatasolle. Palkkojen harmonisointi tarkoittaa siis palkkojen korotusta.

Puolueet ovat luvanneet muutenkin korottaa hoitajien palkkoja. Korotukset pitäisi kustantaa valtion antamalla könttäsummalla vai otetaanko taas lisää velkaa, mihin punavihreällä hallituksella on luontainen taipumus.

Joka kunnassa ja sairaanhoitopiirissä on isopalkkaisia johtajia ja hallintoväkeä. Minne sijoitetaan sairaanhoitopiirin johtaja Jan Tollet, Kuopion sote-sektorista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Jari Saarinen, jos heistä kumpaakaan ei valittaisi hyvinvointialueen johtajaksi.

Sotejohtajia on Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisalmessa vino pino. Liikkeenluovutuksessa he jatkavat entisinä työntekijöinä. Kuntatyönantajien tiedotteessa sanotaan selvästi, että palkkojen yhteensovittaminen vaarantaa sote-uudistuksen rahoituspohjan.

Sote-uudistus puolittaa kuntien menot, kunnallisveroprosentin, budjetin ja vastuut. Maksetaanko edelleen Kuopion kaupunginjohtajalle Jarmo Pirhoselle pääministerin tai Helsingin pormestarin tasoista palkkaa, reilua 14 000 euroa kuukaudessa? Iisalmen kollegan Jarmo Ronkaisen yli 10 000 euron palkasta voisi lohkaista pois sote-osuuden.

Kuopio ja Siilinjärvi voisivat ryhmittyä yhteisten lautakuntien, hallituksen ja valtuuston johdettavaksi.

Joroisten kunnanjohtajana toimineen Joonas Hännisen palkka nousi 50 prosenttia, kun hänestä tuli Varkauden kaupunginjohtaja. Joroisissa on 4 700 asukasta, Varkaudessa noin 20 000. Myös Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjösen kymppitonnin kuukausiliksassa pitäisi ottaa huomioon työkuvan muuttuminen. Jos suuren kunnan tehtävien vaativuus nostaa kunnanjohtajien palkkaa, eikö sote-uudistuksesta pitäisi seurata kunnanjohtajien palkkojen reipas pudotus, harmonisointi alaspäin?

Pirhosen johtoryhmässä on apulaiskaupunginjohtajaa, hallinto-, henkilöstö-, talous-, toimitila-, ja markkinointijohtaja, muutamia mainitakseni. Samoja hallintovirkoja on muidenkin kunnanjohtajien hovissa.

Sote-uudistus tarjoaisi Kuopiolle ja Siilinjärvelle ainutlaatuisen mahdollisuuden säästää. Kun hallinnon työt vähenevät, hoituisivat kahden kunnan työt yhdellä hallinnolla. Siinä missä lautakuntia tulee lisää hyvinvointialueille, Kuopio ja Siilinjärvi voisivat ryhmittyä yhteisten lautakuntien, hallituksen ja valtuuston johdettavaksi. Vai olisiko kustannustehokkainta muuttaa koko maakunta yhdeksi kunnaksi?

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut