Ismo Vornasen Kiertelemättä | Lakkoänkyrä Suomessa ei osata neuvotella – Vastuuttomia vaatimuksia

Ihmiset ovat mestareita aiheuttamaan tyhmillä valinnoilla kärsimyksiä itselleen. Juuri kun suljettu koronamaailma vapautui kahleistaan, Moskovan KGB-vaarit alkoivat unelmoida suuresta ja mahtavasta Neuvostoliitosta. Kremlin papat ovat tuhonneet Ukrainan lisäksi oman maansa talouden ja rakentaneet Venäjästä avovankilan.

Maailman onnellisin kansa Suomikin ampuu lakkoänkyröinnillään omaan jalkaansa. Ruotsi on viisaampi. Länsinaapurissa ay-liikkeen ja yritysten välillä näyttäisi olevan vastuullinen suhde. Siellä ammatti- ja työnantajaliitot miettivät yhdessä asiantuntijatiedon pohjalta, millaisiin palkkoihin on varaa ja miten työelämää tulisi kehittää. Suomessa ay-liike julistaa sodan, luo myyttiä pahasta työnantajasta ja kiihottaa jäsenistöään puuteajatteluun.

Tehy ja Super kiristävät joukkoirtisanomisilla ja lisäävät paineita terveydenhuoltoon ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla. Suomi on muutenkin syöksymässä velkakierteeseen. Korot ja velanhoitokulut ovat nousussa. Palkkaharmonisointi tuo sote-uudistuksessa hoitajille lisää liksaa ja valtiolle kuluja. Lakkosodissa käy kuten Venäjälle. Työntekijät joutuvat koville, kun heidän isopalkkaiset ay-pomonsa eivät osaa rakentaa neuvotellen kompromisseja. Lopulta inflaatio syö ostovoiman ja nostaa korkoja.

Työllisyydenkin nimissä yrityksillä pitäisi olla oikeus sopia nykyistä enemmän palkoista.

Hoitajien keskiansiot ovat lisineen noin 3 300 euroa, mikä vastaa palkansaajien keskitasoa. Lakkokiimassa ei puhuta työntekijöiden loma- ja sairaslomaoikeuksista, äitiys- ja isyysvapaista, ilmaisesta koulutusjärjestelmästä sekä muista eduista. Kiitollisuus ei kuulu ay-liikkeen pöytätapoihin.

Matalapalkka-aloilla olisi korotustarvetta. Jos käteen jää 1 500 euroa kuussa, eläminen on kituliasta. Ay-siipi ei kuitenkaan hyväksy pelkkien palkkakuoppien paikkaamista. Hoitajaliitot vertaavat palkkojaan insinöörien tienesteihin tai vientialoihin. Se tietysti sapettaa, jos joku muu tienaa enemmän kuin itse.

Palkkojen reunaehtoista saisi ollakin yleissitovat reunaehdot, mutta työllisyydenkin nimissä yrityksillä pitäisi olla oikeus sopia nykyistä enemmän palkoista maksukykynsä ja tuottavuutensa perusteella.

Jos julkisen sektorin palkkavaatimukset toteutuisivat, syntyisi neljä miljardia euroa ylimääräisiä palkkakuluja vuodessa. Suomi on valmiiksi rankasti verotettu maa. Noilla korotuksilla keskipalkkaisen verorasitus nousisi tonnilla vuodessa tai palveluja pitäisi leikata raskaasti. Tietävätkö lakkoilijat itsekään, mihin he Suomea ovat ajamassa?

Tätä kirjoitettaessa ei ole tietoa, onko tiistain sovittelulautakunnan ehdotus hyväksytty.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut