Monen vuoden jälkeen Kuopioon palaavalla on edessään ihmeteltävää: asukasluku on viisi viime vuotta kasvanut yhä kiihtyvää tahtia – viime vuoden 1333 asukkaan väestönlisäys oli itse asiassa ennätyssuuri – mutta kasvu näkyy erittäin voimakkaasti myös kaupunkikuvassa.
Mihin hyvänsä katse sattuukin asettumaan kaupungilla liikuskellessa, osuu se suurella todennäköisyydellä rakennustyömaahan. Saaristokaupunkia laajennetaan hurjaa vauhtia, keskustan tuntumaan Opistokujalle on valmistumassa kokonaan uusi pienimuotoinen asuinalueensa, museon remontti on vasta tullut maaliinsa, Savilahti kehittyy valtavaa vauhtia, ja ympäri kaupunkia on käynnissä jatkuvasti pienempiä yksittäisiä rakennushankkeita. Vaikka rakennustyömaat eivät ole mitenkään erityisen miellyttäviä kokemuksia näkö- tai kuuloaistille, kielivät ne kaupungin vetovoimaisuudesta. Täällä panostetaan tulevaisuuteen!
Yksi tärkeimmistä vapaa-aikaan liittyvistä uudistuksista on Petosen Kirveslahden uimarannalle tehtävä esteettömyyspäivitys. Jo oli aikakin! Ranta on Kuopion toiseksi suosituin, ja lämpimämmillä keleillä ranta on täynnä kesästä nautiskelijoita. Toivon mukaan ensi viikon aikana valmistuvassa urakassa kohennetaan sekä rantaan johtavien väylien esteettömyyttä että asennetaan järveen vievä matto.
Kulttuurikentällä esimerkiksi Kuopion korttelimuseossa on jo selkokielinen ääniopas.
Seuraavaksi voisimme kaupunkina alkaa miettiä esimerkiksi selkokielisenä saatavilla olevan tiedon määrää. Selkokeskuksen mukaan selkokieltä tarvitsee useampi kuin joka kymmenes suomalainen – mitenkään vähäpätöisestä asiasta ei siis ole kyse.
Selkokieli perustuu siihen, että asia muotoillaan rakenteeltaan, sanastoltaan ja sisällöltään yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Sitä tarvitsevat ihmiset, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.
Kuten lähes kaikki muukin saavutettavuutta lisäävä, myös selkokielisyydestä olisi hyötyä aivan jokaiselle kuopiolaiselle. Esteettömyyden vaatimuksena ei saa tietenkään pitää sitä, että se hyödyttää muitakin kuin sitä todella tarvitsevia. Mutta on vaikea kuvitella asiaa, jossa olisi yhtä paljon positiivisia ja vähän negatiivisia puolia kerralla.
Kaupunginvaltuusto jätti helmikuussa kaupunginhallituksen valmisteltavaksi aloitteen esteettömyys- ja saavutettavuusohjelman laatimisesta ja kielellisen saavutettavuuden ottamisesta huomioon kaupungin viestinnässä. Kulttuurikentällä esimerkiksi Kuopion korttelimuseossa on jo selkokielinen ääniopas, joka on saatavilla myös luettavassa muodossa.
Kaupungissa on tehty esteettömyyden eteen töitä, vaan on vielä matkaakin. Saavutettavuuden parantaminen on tie, joka ei koskaan pääty. Sitä mukaa kun ymmärryksemme paremmista toimintatavoista kasvaa, lisääntyvät myös mahdollisuudet tehdä paremmin kaikkia väestönosia palvelevaa. Jossain vaiheessa toivon mukaan kuitenkin saavutetaan piste, että esteettömyys on niin syvällä perusolettamissa, ettei tällaisia tekstejä tarvitse kirjoittaa.