Jouni Vornasen kolumni Minä, appi ja presidentti Urho Kekkonen – "Kutsuvieraat saapuivat metsästysseuran majalle, siellä oli valmiina sauna ja maukas Alopaeuksen pata"

Nykymaailmassa odottaminen on harvinaista herkkua. Kaikki tapahtuu heti ja nopeasti, tila täyttyy äänistä, turhasta tiedosta tai sosiaalisen median jatkuvasta terrorista. Sitä vastoin kalastajalla on aikaa odotella ja pohdiskella. Luonnon keskellä ajatus virtaa vapaana, raikkaana.

Vuosikymmeniä kalastelin appiukkoni Veijo Sääsken kanssa, lähinnä vänkärinä. Monta monituista kertaa marraskuun alussa muikkuverkoilla vietimme aikaa tuntitolkulla, sormet jäässä. Siinä oli aikaa tarinoida, olihan Veijo kappale suomalaisen vaateteollisuuden historiaa.

Veijo oli sota-ajan lapsia. Isä kaatui talvisodassa. Rajan takaa hiippaili neukkuosasto, jota Veijon isä oli jäljittämässä. Katala ryssä kiipesi puuhun ja sieltä latasi konepistoolilla luotisuihkun.

Elettiin kovia aikoja, mutta Veijo kävi sitkeästi koulunsa, aina kauppatieteiden maisteriksi saakka. Hän sai myös stipendin New Yorkiin, Columbian yliopistoon, mikä siihen maailman aikaan oli harvinaista. Lentokoneilla ei liiemmin lennelty 50-luvulla. Heinäveden Palokin poika puksutteli kaksi viikkoa laivalla yli Atlantin.

Veijo työskenteli koko uransa Turolla, myyntimiesten laukunkantajasta johtajaksi. 70-luvun alussa teollisuusneuvos Oiva Turunen ja kauppaneuvos Veikko Räsänen marssivat uutteran miehen pakeille ja ilmoittivat, että Veijo nimitetään toimitusjohtajaksi.

Perusteluja herrat eivät esittäneet, eikä häkeltynyt Veijo osannut kysyä. Johtajan valintaan ei tarvittu konsultteja tai psykologisia testejä.

Hänkin tykkää saunoa ja varsinkin hyvässä seurassa.

Ensimmäinen julkinen puhe toimitusjohtajana jännitti. Kyse oli Turon tehtaan laajennuksen vihkimisestä. Istuihan eturivissä idän kaupan ykkösnyrkki, tasavallan presidentti Urho Kekkonen.

Tilannetta ei helpottanut äänestoistolaitteiden temppuilu. Puhe vedettiin uusiksi, liki presidentin nenän edessä.

Turo oli vuokrannut presidentille lentokoneen ja Kekkosen oli tarkoitus lentää iltapäivällä takaisin Helsinkiin. Kahvipöydässä kuitenkin selvisi, että samana iltana vietettäisiin teollisuusneuvos Oiva Turusen eläkkeelle lähtöä Haminalahden metsästysmajalla.

Kekkonen sanoi jotenkin siihen suuntaan, että hänkin tykkää saunoa ja varsinkin hyvässä seurassa. Kone odotti siis Rissalassa ja sen lentoa jouduttiin siirtämään. Sanomattakin oli selvää: Presidentin adjutantilla Lasse Wächterillä oli vaikeuksia pitää tilanne hallussaan. Olihan Supo etukäteen huolella varmistanut kulkureitit.

Kutsuvieraat saapuivat metsästysseuran majalle, siellä oli valmiina sauna ja maukas Alopaeuksen pata. Saunaillasta tuli kohtalaisen pitkä, myös suomalaiseen tapaan pikkuisen kostea.

Turvallisesti poliisisaattueessa lopulta arvovieras lähti lentoon lähempänä puoltayötä. Illan juhlakalu, teollisuusneuvos Oiva Turunen saattoi Kekkosen aina Tamminiemeen saakka.

Veijo tapasi Kekkosen lyhyessä ajassa kaksi kertaa. Tasavallan presidentti myönsi Turo Oy:lle vientipalkinnon. Veijon ja kauppaneuvos Veikko Räsäsen kanssa palkinto pokattiin juhlallisesti Presidentinlinnan Peilisalissa.

Veijo näki paraatipaikalta Turon nousun, uhon ja tuhon. Yksi Turon mielenkiintoisimmista vieraista oli Neuvostoliiton varapääministeri Ivan Arhipov. Lounaalla arvovaltainen vieras esitti ajatuksen: Turo valmistaisi pukuja neuvostoliittolaisista kankaista.

Puhuttiin jopa 600 000 puvusta vuodessa. Turo sai kangaspakat ja niistä räätälöitiin näytepuvut. Kaupat kuitenkin mutkistuivat, ja Veijo muisteli turhautuneena sanoneensa: ”Ei tullut varapääministerin kankaasta edes tuluskukkaroa.”

Jos kalastamisen lomassa sain nauttia hienoista ajatuksenvaihdoista, apupoikana mahantäytteenä oli vuosikausia herkulliset valmiit kalafileet, myös lukematon määrä makunystyröitä hiveleviä kala-aterioita perheemme ilona. Vain yksi asia kaduttaa.

Muikkuja olen siivonnut tuhansia kiloja, mutta en isoja kaloja koskaan. Kun oma poikani innostui kalastamisesta, oli noloa opetella nämä perkaamisen jalot taidot YouTubesta.

Kirjoittaja on tiedotusenkeli.