Paikallispolitiikassa on tänä vuonna pyöritelty mahdollisia askeleita kohti pölyttäjäystävällisempää kaupunkia. Maaliskuussa Kuopion kaupunginvaltuustolle jätetty ja viime viikolla kaupunginhallituksen tuumiskeltavana käynyt aloite ehdottaa, että kaupungin tuleva monimuotoisuusohjelma ottaisi huomioon esimerkiksi vieraslajien suunnitelmallisen torjumisen sekä uusien niittyalueiden perustamisen mahdollisuuksien ja pölyttäjien tärkeimpien elinympäristöjen kartoittamisen.
Pölyttäjäkato on näkynyt muun muassa mediassa viimeisten vuosien aikana tiuhaan. Kesäkuun alussa taas käynnistyi Suomen ympäristökeskuksen koordinoima seuranta, jossa kerätään tietoa kimalaisten, erakkomehiläisten, kukkakärpästen ja päiväperhosten esiintymisestä. Pohjois-Savossa seuranta-alueina ovat marjametsät sekä uhanalaisiksi käyneet perinnebiotoopit – siis ketojen, niittyjen ja metsälaidunten kaltaisia ympäristöjä. Meille ihmisille pölyttäjäkato näyttäytyy erityisesti ruuantuotannon vaikeutumisena. Eniten tästä kärsisivät hedelmä- ja marjakasvit, pähkinät ja vihannekset. Ja toki olemme hävittäneet jo ihan riittävän määrän muita lajeja, listaa ei tarvitsisi enää kasvattaa. Europarlamentti uutisoi muutama vuosi sitten, että noin kymmenesosa Euroopan mehiläis- ja perhoslajeista on uhanalaisia.
Meille ihmisille pölyttäjäkato näyttäytyy erityisesti ruuantuotannon vaikeutumisena.
Kuten moneen muuhunkin asiaan, myös pölyttäjäkatoon on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan kansallisen ja kunnallisen tason lisäksi myös yksilötasolla. Jos asumuksen yhteydessä on oma piha, voi osan nurmesta jättää leikkaamatta vaikkapa pihan perällä ja antaa nurkan muuttua niittymäisemmäksi. Vastaavasti kerrostaloasuja voi ottaa asian esille taloyhtiön hallituksen kanssa.
Ja jos pihan kasvikattaus on vielä auki, voi harkita pölyttäjille erityisen hyödyllisten kasvien istuttamista. Pölyttäjille ja muille hyönteisille edullisten kasvien siemeniä saa omina siemenseoksinaan. Esimerkiksi piiankieli, ruiskaunokki, orvokki, tarhakehäkukka, pihasyreeni ja syysasteri ovat sekä kauniita että varmoja valintoja. Puiden puolella pölyttäjille mieluisia ovat muun muassa tuomi, vaahtera ja erilaiset hedelmäpuut.
Netti on täynnä vinkkejä pörriäisille soveltuvan puutarhan perustamisesta, ja esimerkiksi Ylellä on yli sadan erilaisen ja eri aikaan kukkivan kasvin lista, mikäli puutarhansa haluaa kuratoida aivan viimeisen päälle.
Eikä tietenkään pidä vähätellä hurmaavasti nimettyjä hyönteishotelleja. Aurinkoiselle ja tuulelta suojatulle paikalle sijoitettavaan hotelliin voivat asettua niin villimehiläiset kuin vaikkapa päiväperhoset ja leppäkertutkin. Helpoimmillaan hotellin voi rakentaa koiranputkista, järviruo’osta ja maitopurkista. Tiettävästi jo parikin hotellia marjapensaiden läheisyydessään parantaa marjasatoa. Lisättynä bonuksena pääsee seuraamaan aitiopaikalta pörriäisten päivittäistä häärimistä – vaikka hotelliin toki tulisi kajota mahdollisimman vähän sen jälkeen, kun sen on asettanut paikalleen, etteivät asukkaat häiriinny.