Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Onko ihan pakko kuvata kaikkialla ja koko ajan? – Joskus kuulee sanottavan, että muistikuvat ovat parhaita kuvia

Elämme vahvasti visuaalisessa maailmassa, jossa kuvilla on suuri merkitys. Ei tarvitse kuin avata sosiaalisen median kanavansa, niin kuvatulva on valtava. Kavereiden perhe-, ruoka- ja reissukuvia on ihanaa katsella.

Moneen tuttuun ja kaveriin on säilynyt edes jonkinlainen yhteys somen ansiosta. Heidän kuulumisistaan ja elämänmenostaan pysyy jollakin tasolla kartalla.

Mutta mikä saa meidät nykyään taltioimaan lähes kaiken? Illallispöydissä ei enää jutella seuralaisten kanssa, vaan tuijotetaan kännykän ruutua ja otetaan kuva annoksesta, joka pian myös lähetetään kaikkien kavereiden katsottavaksi.

Rokkikeikalla taltioidaan keikkatunnelmaa kännykän kameralla ja napsitaan selfieitä lavan suuntaan. Lomamatkoilla nähtävyyksien äärellä suoritetaan, nimittäin kuvaamista.

Olisi hienoa, jos tänäkin päivänä joissakin kekkereissä voisi juhlia ilman kännyköitä.

Mieleen hiipii kysymys, ehtiikö kuvatessa ja somettaessa nauttia itse unelmiensa keikasta, matkasta tai patikasta tässä ja nyt? Joskus kuulee sanottavan, että muistikuvat ovat parhaita kuvia. Olisiko välillä hyvä vain luottaa muistiinsa? Muistiin, joka hyvässä lykyssä vielä kultaa muistot aikojen saatossa.

Ennen vanhaan 1980–1990-luvuilla sai juhliakin rauhassa ilman kännykän kameran kohinaa. Pokkarikameralla saatettiin taltioida kekkereistä kuva tai kaksi, jotka ovat jo kellastuneet vanhan ajan valokuva-albumeissa.

Kun edistystä tapahtui, joitakin kuvia alkoi löytyä tallenteena cd-levyiltä. Sääliksi käy nykynuoria, jotka joutuvat juhlimaan kännyköiden ympäröiminä ja sosiaalisen median luomien ulkonäköpaineiden alla.

Olisi hienoa, jos tänäkin päivänä joissakin kekkereissä voisi juhlia ilman kännyköitä. Sovittaisiin yhdessä, että laitetaan kännykät bileiden ajaksi eteisen kaappiin, vaikka ihan lukkojen taakse.

Yle (26.8.2022) uutisoi, että pääkaupungistamme löytyy baareja, joissa kännykkä tai kuvaaminen on kokonaan kielletty. Kapakka tai kemut ilman somea kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta levottomassa ja pursuilevassa kuvien maailmassa.

Ihminen haluaa olla olemassa, ja tähän tarpeeseen kuvien julkaiseminen vastaa hyvin. Ehkä somesta saa kaipaamaansa huomiota ja hyväksyntää. Ihan kaikkea ei kuitenkaan tarvitsisi näyttää ja kertoa kuvienkaan avulla. Salaisuudet on luotu pidettäväksi, luottamuksella. Myös esimerkiksi yksityisyyden suojaan ja hienotunteisuuteen sekä hyvään makuun liittyvät seikat on pidettävä mielessä kuvia julkaistaessa.

Somessa on paljon hyviä virkistäviä ja innostavia puolia, mutta illalla ennen nukkumaanmenoa selattu some tekee ihmisen levottomaksi. Silloin unen päästä kiinni saaminen voi olla vaikeaa.

Ihailtavia ovat tyypit, jotka kykenevät jättämään puhelimen näpeistään illan tunteina ja rauhoittamaan mielensä. Kevyt kävelylenkki tai kirja ja kuppi teetä voisi olla ihan mainio vaihtoehto somelle iltasella. Kuka kykenee iltaan tai illanviettoon ilman luuria, on tämän päivän mestari.