Pohjoissavolainen jäsenyrittäjä lähetti painavaa postia. Yritys edustaa valmistavaa teollisuutta ja noin kolmenkymmenen työntekijän määrällä maakunnalle tärkeää pk-teollisuuden keskisarjaa.
Tilaukset vetävät, mutta energian ja sähkön hinta vetää yrittäjän mielen matalaksi.
Tuotantolaitos lämpenee suorasähköllä ja nykyinen noin 5 400 euron kuukausittainen, vajaan viiden sentin kilowattitunnin hinta on noussut toisiin sfääreihin.
Tämän hetkinen 13c/kWh:n hinta tarkoittaa yrityksen kulutuksella reilua 12 000 euron sähkölaskua kuukaudessa ja ainoastaan nousua on luvassa.
Kovimpien pakkaskuukausien ajaksi yrittäjä harkitsee henkilöstön lomauttamista ja tuotannon pysäyttämistä.
Jo aiemmin kohonneilla materiaali, -komponentti- ja kuljetuskustannuksilla on kate pienentynyt äärirajoille ja energian hinta on nyt viimeinen niitti, tiivistää yrittäjä.
Hallituksen syksyn budjettiriihessä yksi tärkeimmistä asioista on sähkön hinta ja vaikuttamiskeinot siihen.
Tuoreimmat uutiset kertovat, että sähkön hinnan korotukset ovat väliaikaisia ja ensi vuonna pitäisi helpottaman.
Toisaalta voimakkaisiin sähkönhinnan muutoksiin pitää Suomessa jatkossa varautua, kuuluu ohje.
Tuulivoiman osalta Itä-Suomi on herkässä vaiheessa.
Kotitalouksien arvonlisäveron pienentämiseksi tai muutoin yksityistalouksien tilanteen helpottamiseksi poliitikot ovat jo esittäneet lukuisia vaihtoehtoja. Vähemmän jos tuskin ollenkaan on kuultu ratkaisuja pk-yritysten tilanteeseen.
Näitä yrityksissä kuitenkin peräänkuulutetaan alkavan talven ja kevään varalle.
Jokainen ymmärtää, että tuotannon leikkauksiin saatikka lomautuksiin ei yksikään yritys vapaaehtoisesti lähde.
Kuluttaja voi säädellä omaa sähkönkulutustaan, teollisuus tarvitsee tasaista energiantuotantoa.
Kaikkia käytössä olevia vaihtoehtoja on punnittava uudelleen, mukaan lukien myös turvetta ja vesivoimaa.
Turve on nähtävä osana vihreää siirtymää, kunnes uusiutuva energia saavuttaa riittävän tason, sanoo kansanedustaja Markku Eestilä tulevan Savon YrittäjäSanomien haastattelussa. Samaa vaatii varpaisjärveläinen turvealan yrittäjä Marjo Väisänen parin viikon takaisessa kansanedustajatapaamisessa.
Alalta on jo lopettanut yrityksiä, koneita on romutettu ja osaaminen työntekijöiden siirtyessä muihin tehtäviin vähenee. Jotain on vielä pelastettavissa, mikäli alalle pystytään takaamaan näkymät vuosikymmenen loppuun, kertoo Väisänen.
Pohjois-Suomessa on noussut esiin vesivoimakapasiteetin kasvattaminen. Kemijoessa on vielä rakentamatonta vesivoimaa noin yhden ydinvoimalan tuotantokapasiteetin verran. Rovaniemellä Sierilän voimalaitokseen on luvitus valmiina ja Vuotoksen rakentaminen on noussut keskusteluihin vuosien hiljaisuuden jälkeen.
Vesivoimasta kannattaakin keskustella, sillä naapureillemme Norjalle ja Ruotsille oma vesivoima on tärkeä osa maiden energiatuotantoa.
Protektionismi ja oman edun hakeminen energian turvaamisessa tulee hiertämään EU-pöydissä tulevana talvena.
Norja on vilautellut sähkönmyynnin katkaisua pohjoismaisille naapureille turvatakseen oman edullisen sähkön saantinsa. Niukkuushyödykkeestä pidetään kiinni ja samanlaisia ulostuloja voi hyvin kuulua muualtakin.
Mahtivaltioiden kuten Saksan kompastelua omissa energiapäätöksissään seurataan sivusta.
Suomen tilanne ei ole huolestuttavimmasta päästä. Olkiluodon ydinvoimalan tuotanto alkanee suunnitellusti joulukuussa ja kompensoi vähentynyttä tuontisähköä.
Tuulivoiman osalta Itä-Suomi on herkässä vaiheessa.
Tuulipuistoja on suunnitteilla ja luvitettuna, mutta itärajan strategisen tilanteen muuttuminen vaikeuttaa osaa suunnitelluista investoinneista.
Siksi ilahduttavaa on kuulla Pohjois-Savon lukuisista investointisuunnitelmista bioenergiaan ja laajemmin biotalouteen.
Kirjoittaja on Savon Yrittäjien toimitusjohtaja.