”Siis Helsingistä katsoen Kuopiohan on kauempana kuin Marokko”, totesi Kari Heiskanen Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa marraskuun ensimmäisenä päivänä. Lause pyöri mielessäni vielä päiviä ohjelman jälkeen, joten lie paikallaan mietiskellä sitä vielä hieman lisää. Mikä siinä on, että täältä pääkaupunkiin se matka tuntuu olevan niin kovin paljon lyhyempi, kuin pääkaupunkiseudulta tänne päin?
Toki Heiskanenkin mainitsi Helsinki-kuplan, joka osin ymmärrettävästi edelleenkin elää ja voi hyvin. Helsinkiläinen jalkapallojoukkue oli Kuopioon saavuttuaan todennut, että on tänne hirveä matka! Kuopiolainen joukkue sen sijaan sujuvasti otteluohjelman mukaisesti kulkee matkaa toiseen suuntaan vähintäänkin kuukausittain.
Joukkueet ovat siellä, missä ihmisetkin eli tässä tapauksessa pääkaupunkiseudulla. Ilmeisesti se vitostie vetää sujuvammin kohti etelää vaikka kaistat on kyllä toiseenkin suuntaan olemassa.
Vaikka vuosi vuodelta enemmän kotiseuturakas olenkin, on asiassa peiliin katsomisen paikka omalla kohdallanikin. Myönnettäköön, että olen useammin käynyt museoissa vaikkapa Helsingissä kuin kotikaupungissani.
Jotenkin se tuntuu helpommalta ja ehkä hienommaltakin mennä nauttimaan kulttuuritarjonnasta tai ravintoloista lomaillessa muissa kaupungeissa, vaikkapa sitten siellä Helsingissä. Ja lomaillessa sitä jo etsii tekemistä eri tavalla kuin arjen rutiinien keskellä.
On aina ilo, kun uutiskynnys ylittyy valtakunnallisesti.
Kuopion kaupunki voitti elävimmän kaupunkikeskustan tunnustuksen syksyn aikana, joten tarjontaa voisi olettaa löytyvän ja löytyykin ihan kotikortteleista. On aina ilo, kun uutiskynnys ylittyy valtakunnallisesti tällaisilla uutisilla.
Se, että Kuopiosta on muutakin uutisoitavaa kun silloin tällöin syystä tai toisesta torilla haastateltava savolaisukko, kertoo viestiä, että kyllä täällä voi muutakin tehdä kuin näitä jäpäkyöriä ihmetellä.
Kuopio pärjää huomattavan hyvin myös kaikissa puolivirallisissa äänestyksissä, joissa ihmiset voivat vapaasti äänestää omasta mielestään parasta vaihtoehtoa. Äänestyksissä ja äänestystuloksissa mielestäni näkyy, että kuopiolaiset ovat ensinnäkin edelleen yllättyneitä, että meidät mainitaan vaihtoehtona ja aktiivisesti äänestävät, kun omaa paikkakuntaa saa esille nostaa. Ja sehän on hieno asia!
Valittajia ja perus-pessimistejä on aina, mutta uskoakseni kuopiolaiset ovat kovastikin ylpeitä omasta seudustaan ja ilahtuvat, kun kotiseutu ylittää uutiskynnyksen, onpa otsikkona sitten joulutori tai paikalliset osaajat.
Joka asiassa on niitä menneisyyden haikailijoita ja muutoksen vastustajia, mutta kyllä Kuopion keskustan aluetta, Valkeisenlammen ympäristöä ja satamaa on ilo ja ylpeys ollut esitellä kyläilijöille ja muualle muuttaneille.
”Savolaiset ovat komeita ja kaikessa ylivertaisia. Säälittävän primitiivisessä kateudessaan muut heimot yrittävät heitä pilkata”, on nimimerkki Savoniuksen palautepalstalle kirjoittama mielipide. En tiedä kirjoittajasta tai lähteestä mitään muuta, kuin että kauneutensa kirjoittaja lienee saanut jostain muusta kuin vaatimattomuudesta.
Joka tapauksessa mielipidekirjoitus on minulla puhelimessa kuvakaappauksena kulkenut mukana vuosikausia ja sopivissa hetkissä muistuttelen ystäviäni asiasta jakamalla kuvakaappausta myös heille.
Kuopio on sopivankokoinen kaupunki. Sellainen, jossa on palveluita saatavilla ja tapahtumia kannattaa järjestää, muttei kuitenkaan niin suuri että välimatkat olisivat hankalan pitkiä. Kirjoitan nyt nimenomaan kaupungin keskusta-alueesta, taajama-alueet ovat oma lukunsa, jotka eivät nyt tähän tekstiin kuulu. Ja niin hyvin täällä on asiat järjestetty, että kyllä täältä tarvittaessa poiskin pääsee ja vielä monta kertaa päivässä.
Kulkuvälineet liikkuu maalla ja ilmassa vuoden ympäri ja vedessäkin silloin, kun kaunis Kallavesi ei ole jäässä. Vaan minnekäpä meidän täältä mualiman navalta tarvitsee hötkyillä. Mualiman napa on todetusti ainoa napa, jonka ympärillä pyöriminen on sallittua ellei jopa suotavaa.
Että tervetuloa vaan kaukaa ja läheltä tänne päin asioita hoitamaan ja arkea pyörittämään.
Kirjoittaja on kaapunnin tyttöjä.