Aktiivisen Viikkosavon mielipidesivun Tekstarit-palstalla nostetaan esille ajankohtainen asia. Tekstiviestin ydinsanoma on, että ”ei jätetä ketään yksin jouluna”. Kirjoittaja toteaa, että yksin oloaan potevaa voisi ilahduttaa postilla, puhelinsoitolla tai käymällä kylässä.
Suomalaiset ovat perinteisesti olleet ahkeria joulukorttien lähettäjiä. Tilastokeskuksen nettisivut kertovat, että postin mukana kulki lähes 16 miljoona joulutervehdystä kortteina ja kirjeinä viime jouluna. Postin kyselyssä lähes kaikki joulutervehdyksiä lähettävät kertovat motiivikseen vastaanottajan ilahduttamisen. Vastaajista 83 prosenttia kertoo saaneensa viime vuonna postitse tulleen tervehdyksen.
Yhteinen ilta sohvaperunoina televisioruudun ja sipsikulhon edessä kuulostaa vastustamattomalta.
Kännyköiden ja muiden älylaitteiden aikaan myös viestien sekä kuvien lähettäminen on älyttömän helppoa. Oma lukunsa ovat ääniviestit ja puhelut, joissa älytekniikan ansiosta voi puhua vaikka ”naamatusten”. Tekstin muodossa lähetetyn joulun toivotuksen kruunaa kuva, jonka toki voi sujauttaa myös kirjekuoreen kortin kaveriksi. Yhteiskuvat kemuista tai yhteisiltä matkoilla lämmittävät mieltä. Mukavaa on myös saada vaikka lapsenlapsenlapsen tai kummilapsen koulukuva tai otos perheen ihanasta lemmikistä.
Yllättävää ja harvinaista on saada tänä päivänä kirje. Viestitulvan keskellä käsin kirjoitettu kuulumisten päivitys voi olla pysäyttävin ja unohtumattomin, mutta myös nostalgiaa luova tervehdys. Jos ennen joulua ei ehdi kirjoittaa, voisi uuden vuoden toivotus kirjeen muodossa olla aika kova juttu.
Vaikka viestien lähettäminen on tänä päivänä helppoa, moni puhuu kasvokkain tapahtuvien, nykykielellä livetapaamisten puolesta. Vaikka elämässä tuntuisi olevan kuinka kiire, aina pitäisi löytyä aikaa kahvikupposelle. Eikä vastaanottajan tarvitse stressata tarjottavista, kun paikalle tarjoutuva ilmoittaa jo puhelussaan tai viestissään, että tuon pulla- tai munkkipussin tullessani. Jos oman kodin sotkuisuus huolestuttaa, kaupungista onneksi löytyy paikkoja kuten kahviloita ja ravintoloita sekä joulutoreja, joissa tavata.
Koronavuosien aikana säännöllinen yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin on saattanut jäädä, mutta onneksi useimmiten on mahdollista jatkaa siitä, mihin on viimeksi jääty. Hyvä ystävän tai sukulaisen kanssa juttu luistaa helposti, ja aina voi aloittaa siitä vanhasta tutusta kysymyksestä: ”Mitä sinulle kuuluu?”. Läheiset ihmissuhteet ovat lopulta kuitenkin elämässä ne tärkeimmät asiat, joihin nojata.
Kahvittelun lisäksi mukava yhdessä tekeminen on merkityksellistä. Mitä, jos menisimmekin salille, uimaan tai keilaamaan yhdessä ystävän tai sukulaisen kanssa? Myös elokuva- tai teatteri-ilta kuulostaa kivalta jännittävistä urheiluotteluista puhumattakaan. Yhteinen ilta sohvaperunoina televisioruudun ja sipsikulhon edessä, glögilasit käsissä kuulostaa myös vastustamattomalta. Monesti ihan vain jo hyvät jutut riittävät tekemään hetkestä täydellisen.