Historiallisten Kuopion Tammimarkkinoiden yhteydessä kisattiin perinteisesti myös kalakukon leivonnan suomenmestaruuksista. Kisasta löytyivät omat sarjansa niin ammattilaisille ja yrityksille kuin kotileipureille ja vapaassa juhlakukkosarjassa uutta luoville innovatiivisille keksijöille. Kalakukon leivonnan perinne elää Kuopion seudulla vahvana. Tuomaristo iloitsi, että mukana oli myös nuorempia leipureita, joka kertoo, että perinteen jatkolle löytyy myös edellytyksiä.
Moni kuopiolainen säilöö vahvoja, juurevia makumuistoja kalakukosta. Perheissä isomummo tai mummo on ollut kalakukon tekijänä mestari, jonka kukkoja on tarjottu suvun juhlissa. Kalakukkoa on tilattu osaavalta tekijältä monenlaisiin pitoihin ja jopa tuliaisiksi ulkomaille. Tiedetäänpä paljasjalkaisten kuopiolaisten ottaneen kalakukkoa mukaan evääksi Kanariansaarille suuntautuneelle lomamatkalle. Reissussa toki maisteltiin paikallisia herkkuja, mutta tuhdin täyttävä sekä kotoinen perinneherkku meni välissä mukavana välipalana.
Ahven- vai muikkukukko, kumpi on sinun mielestäsi paras? kuuluu perinteinen kysymys. Myös pata-, liha-, lanttu- ja lohikukolla on kannattajansa. Kun pöytään kannetaan jälkiruuaksi mustikkakukko eli rättänä jäätelön tai kermavaahdon kanssa nautittavaksi, vesi herahtaa kielelle.
Kalakukkoa on tilattu osaavalta tekijältä monenlaisiin pitoihin.
SM-kisoissa tuomaristo sai syödäkseen vuokaleivän mallista hirvikuvioin koristeltua hirvikäristyskukkoa. Sitä voisi tarjota vaikka hirvipeijaisissa hirvikeiton lisänä. Marjakukko oli tehty leivoksen mallilla, ja se oli koristeltu vadelmilla ja mustikoilla sekä havunoksilla. Pisteitä rohkeille kokeilijoille, jotka todistavat, että perinteistä voi myös jalostaa mielenkiintoista uutta.
Perinteet luovat turvallisuuden tunnetta. Ne kertovat tarinaa siitä, mistä kulttuurista olemme lähtöisin ja kotoisin. Jos omat kalakukon leivonnan taidot ovat ruosteessa tai niitä ei ole vielä ollutkaan, on nyt hyvä aika lähteä mestareiden oppiin. Jos nyt aloittaa opettelun, voisi juhannuspöydässä jo tarjoilla itse tehtyä kalakukkoa.
Tänä päivänä on helppo taltioida reseptejä. Laittaa vain puhelimen nauhurin päälle ja alkaa kysellä neuvoja. Kännykällä saa näppärästi myös videokuvaa opiskelun tueksi. Kun kalakukon tekemisen niksit on opittu, voisi seuraavaksi ottaa haltuun puolukkavispipuuron keittämisen ja karjalanpiirakoiden rypyttämisen.
Myös Tammimarkkinoilla riitti vilskettä, ja moni haki perinteiset tutut herkut, viipurinrinkelin ja metrilakuja, kotiin viemisiksi. Sosiaalisen median yhteisöllisissä ryhmissä kuopiolaiset innostuivat muistelemaan, millaista markkinoilla oli ennen vanhaan. Sahajauholla täytetty markkinapallo, tuulessa vinhasti pyörineet hyrrät ja helppoheikiltä hankitut paperi- ja karkkisäkit muistuivat monen mieleen somessa ja livekeskusteluissa.
Vuodesta toiseen toistuvat perinteet luovat ihania muistoja, jotka pitävät mukavasti kiinni menneissä vuosikymmenissä. Juuriamme ja mennyttä nostalgista aikaa ei sovi unohtaa.