Paattimania – osa 2

Moi. Minä olen Liisa. Olen se Pirttiniemen venetukikohdan pohjoisella aallonmurtajalla veteen laskuaan odottava rautapaatti, josta tässä palstalla raapusteltiin reilut kuukauden päivät sitten. Jos satuit lukemaan, niin varmastikin jäit siihen uskoon, että tässä oltaisiin pian seilaamassa kohti ulappaa maakuntaviirit heiluen. No annappa kun kerron. Vierestä kyllä nostellaan jos jonkinmoista venhettä sekä isompaa ja pienempää purtiloa harva se päivä Kallaveen hellille aalloille. On purjeet komeasti tanassa ja kölit uutta maalia kiiltäen, kun venhonen toisensa jälkeen loiskahtaa nosturin avulla talviteloiltaan kesän viettoon kapteeniensa iloksi.
Vaan minäpä se tönötän tässä edelleen talvipukeillani, kuin maalaisemäntä kesähelteisellä Vänärin hiekkarannalla. Toppatakki päällä ja risa kumisaapas toisessa jalassa. Kovastihan tuo yksi tuossa minua yrittää seiluukuntoon laittaa, mutta taitaa olla enemmän intoa kuin järkeä remonttireiskan otteissa. Ahkerahan tuo toki on. Sitä ei pidä kieltäminen. Ajovalotkin on jo ehtinyt kahteen kertaan asentaa, joten luulisi niiden ainakin pelaavan. Opettelihan tuo hitsaamaankin tässä ohimennen. Eikä jälki nyt niin kauheaa ollut, etteikö sitä kunnon pakkelilla peittäisi. Kattoa paikatessaan tosin veteli pillillä peltiini enemmän uusia reikiä, kuin paikkoja, mutta tulipa samalla päivitettyä ilmastointi.
Ei tilanne tosin niin paha ole, kuin annan ymmärtää. Olenhan kuitenkin kasteessa naisen nimen saanut, joten pieni liioittelu sallittakoon. On minua nimittäin oikeasti ehostettukin. Kapteenin sviitiksi nimettyyn makuusoppiin remonttireiska tekaisi näet heti ensitöikseen lattialuukun, johon mahtuu perinteinen limsakori saunajuomaa. Jotain kuulin siinä saranoita ruuvatessaan mumisevan, notta föörst things föörst. Muutenkin olen oppinut tässä remontin aikana uusia varsin virkeitä rakennusalan termejä ja sanontoja, kuten – ei pidä olla liian tehdyn näköistä, tai – tärkeintä on, että on ainakin itse tehdyn oloinen ja tietenkin ehdoton suosikkini jonkun asennuksen päätteeksi- se on siinä, eikä miniän pärssiissä.

Kirjoittaja on KuPSin puujalka.