Hammaslääkäri ja kansanterveystieteen maisteri Bhanu työskentelee ruokalähettinä: Harmittaa, etten lähtenyt Amerikkaan

”Miksi ulkomaalaisia ylipäätään houkutellaan opiskelemaan Suomeen, jos täällä ei meille suostuta tarjoamaan töitä?”

Bhanu Arra harmittelee, että joutuu todennäköisesti muuttamaan pois Kuopiosta, koska alan töitä ei ole löytynyt. ”Olen viihtynyt täällä. Ihmiset ovat ystävällisiä ja rauhallisia.” Aija Pirinen

Aija Pirinen

Intialainen Bhanu Arra saapui vuonna 2017 Kuopioon opiskelemaan kansanterveystieteen maisteriohjelmaan. Hammaslääkäriksi Intiassa valmistuneella miehellä oli muutaman vuoden työkokemus lääkärin töistä ja Kuopioon hän tuli laajentamaan ammattitaitoaan.

– Tulin tänne suurin odotuksin. Ajattelin, että valmistumisen jälkeen jään töihin Kuopioon, asettaudun ja perustan elämäni tänne, Bhanu kertoo.

Opintojensa aikana Bhanu kävi Erasmus-vaihdossa Pariisissa ja suoritti puolen vuoden harjoittelujakson Maailman terveysjärjestö WHO:ssa Kööpenhaminassa. Tutkinnon hän sai noin vuosi sitten.

– Harjoittelun suorittaminen WHO:ssa on iso meriitti, sinne harva pääsee. Ajattelin, että tällä koulutustaustalla töiden saanti olisi helppoa.

Toisin kuitenkin kävi. Bhanu on pian vuoden verran hakenut aktiivisesti töitä ja laittanut kymmenittäin työhakemuksia. Töitä ei ole tarjoutunut. Valtaosasta työpaikoista vastaus on ollut yksiselitteinen: pitää osata suomea.

– Ymmärrän, että monissa työpaikoissa suomen kielen taito on tärkeää. Mutta oletin, että monissa akateemisissa töissä pärjäisi englannilla. Olihan yliopistollakin opetus englanniksi.

Jos olisin tiennyt, mitä tämä on käytännössä, olisin mennyt jonnekin muualle.

Koska vuokrat ja ruoka on maksettava, Bhanu on viime ajat työskennellyt täysipäiväisesti ruokalähettinä Woltilla. Opintojen ohella aloitettu osa-aikatyö on nyt muuttunut täysipäiväiseksi. Päivät ovat pitkiä ja vapaa-ajan hän on käyttänyt työnhakuun.

– Haluaisin opiskella suomea, mutta töiden ja työnhaun lomassa siihen ei ole ollut energiaa. Minulla ei ole montaakaan suomalaista ystävää, joiden kanssa voisin harjoitella kieltä.

Bhanu on kiitollinen, että saa tehdä töitä Woltissa, mutta sanoo, että ruokalähettinä työskentely sattuu henkisesti.

– Ruokalähetin työ on sekin tärkeää työtä. Mutta se on sellaista, jota kuka tahansa voi tehdä. Olen investoinut valtavasti rahaa ja aikaa koulutukseen. Se, etten pääse hyödyntämään koulutustani ja potentiaaliani, sattuu henkisesti.

Bhanu tietää, ettei hän ole ongelmansa kanssa yksin. Kuopiossakin on lukuisia korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia, jotka työskentelevät matalapalkkaisissa töissä Woltilla, siivousfirmoissa ja lehdenjakajina.

– He eivät saa töitä muualta. He tekevät aikansa niitä hommia ja muuttavat sitten muualle, usein toisiin maihin.

Bhanua on alkanut harmittaa, ettei hän monen ystävänsä tavoin lähtenyt opiskelemaan Amerikkaan.

– Amerikkaan lähteneistä ystävistäni kaikki saivat töitä hyvin nopeasti valmistumisen jälkeen. Siellä heidän työpanostaan ja osaamistaan on arvostettu.

Bhanu kritisoi sitä, miksi ulkomaalaisia ylipäätään houkutellaan opiskelemaan Suomeen, jos täällä ei ulkomaalaisille suostuta tarjoamaan töitä.

– Monet ulkomaalaiset tulevat Suomeen suurin odotuksin ja haavein. Itsekin ajattelin, että opintojen jälkeen ilman muuta työllistyn ja jään tänne. Jos olisin tiennyt, mitä tämä on käytännössä, olisin mennyt jonnekin muualle.

 Vanhemmat soittavat aika ajoin Bhanulle ja kehottavat häntä palaamaan Intiaan.

– He sanovat, että tule takaisin Intiaan ja perusta sinne yksityisklinikka. Ja mahdollisesti niin teenkin. En halua loppuelämääni työskennellä ruokalähettinä.

Suurin osa Kuopiossa opiskelevista ulkomaalaisista lähtee kaupungista valmistumisensa jälkeen. Tämän vuoksi Kuopion kaupunki perusti kaksi vuotta sitten työryhmän edistämään ulkomaisen ammattityövoiman kotoutumista alueelle.

Työryhmää nykyään koordinoiva Tiina Pursiainen Kuopion kaupungilta kertoo, että työryhmän tiimoilta toteutettiin ulkomaalaisille suunnattu kysely ja sen palautteiden perusteella Kuopiossa on lisätty englanninkielistä viestintää ja maahanmuuttokoordinaattorin työaikaa on varattu neuvontaan.

Pursiainen sanoo, että suurin este kansainvälisten opiskelijoiden Kuopioon jäämiselle on sopivien työpaikkojen puute.

– Toivoisin yrityksiltä rohkeutta palkata myös kansainvälisiä osaajia. Opiskelijoilta toivon sinnikkyyttä opetella suomen kieltä edes auttavasti, koska se voi olla ratkaiseva tekijä työpaikan saamisessa.

Keskustelu