Nykyihmisen on vaikea sietää tylsyyttä

Nykyihminen on tottunut jatkuvaan ärsyketulvaan. Henna ja Matti kirjoittivat kirjan tylsyydestä.

Matti ja Minna Halmetvaara sanovat, että taito sietää tylsyyttä on oppimisen ja luovuuden edellytys. Inka Matilainen
Inka Matilainen

Inka Matilainen

Tilanne: Seisot kaupan kassajonossa. Jono matelee. Kaivat puhelimen taskusta ja alat selata Facebookia, Instagramia tai uutisia kunnes tulee vuorosi laittaa tavarat hihnalle.

Toinen samanlainen: Nouset bussiin. Jos puhelin ei jo ollut kädessäsi, kaivat sen taskusta ja alat selailla. Maisemat vaihtuvat, mutta katse on kiinnittynyt kännykkään.

Moni varmasti tunnistaa itsensä kuvailluista tilanteista. Ne ovat täysin normaaleja arkisia tilanteita, joissa ennen olisimme katselleet maisemia tai vain huokailleet tylsistyneesti jonossa joka ei liiku. Nyt ei enää tarvitse tylsistyä, koska virikettä on saatavilla hetkessä. Lähimmillään omasta taskusta. Tilanteet ovat tuttuja myös kuopiolaiselle opettajapariskunta Henna ja Matti Halmetvaaralle, jotka opettelevat tietoisesti antamaan tylsyydelle tilaa ovat kirjoittaneet aiheesta kirjankin nimeltä Tylsyyden taito.

– Hankasin pitkään älypuhelimen hankkimista vastaan. Kun se lopulta tuli, huomasin, että ne entiset tyhjät hetket täyttyivätkin hyvin äkkiä. Sitä huomasi, miten puhelin on kädessä vähän joka hetkessä, Matti kertoo.

– Mehän ei itse todellakaan mitään guruja olla. Itse esimerkiksi olen hirmu hyvä suorittaja. Koko ajan pitää tehdä jotain. Tarkoitus on paitsi herätä itse ajattelemaan ja samalla saada muitakin ajattelemaan, että tarvitseeko jatkuvasti tehdä jotain. Kirja on kummunnut täysin omasta kykenemättömyydestä, Henna sanoo.

Miksi tylsät hetket sitten ovat tärkeitä?

Tärkeää on, että tulisi taukoja sekä laitteista että muusta tekemisestä.

Pari sanoo, että liialliset ärsykkeet ja jatkuvat virikkeet vievät kyvyn keskittyä. Se näkyy paitsi kouluissa, myös työpaikoilla ja aiheuttaa pitkässä juoksussa sinnikkyyden sekä kärsivällisyyden puutetta.

– Ei jakseta enää tehdä rutiininomaisia asioita tai kerralla yhtä asiaa loppuun.

Pariskunta peräänkuuluttaakin yhteen asiaan kerralla keskittymistä. He muistuttavat, että esimerkiksi luovuus vaatii tylsistymistä. Henna sanoo, että tylsistyminen on tunnetaito, jota on tärkeää tarjota lapselle. Mahdollisuus oivalluksille syntyy, kun aivoilla on tilaa luoda ja oivaltaa.

– Tylsyyshän alkaa usein ärsyttää tai harmittaa. Jos vähän aikaa kuitenkin malttaa odottaa, huomaa, että se menee ohi ja keksiikin jotain, Henna sanoo.

– Tylsistyminen on myös arjessa läsnäolemisen taito ja tunnetaito. Se on tunne jota voi opetella sietämään ja käyttää hyödyksi, Matti lisää.

Pariskunnan tarkoituksena ei ole mustamaalata älypuhelimia ja tietoteknisiä laitteita. Heistä tärkeää on tasapaino. Ja se pätee myös muuhunkin elämään kuten harrastuksiin. Erityisesti koronakeväänä tylsyys nousi aivan uudella lailla esille kun kaikki harrastukset ja menot peruutettiin.

– Tärkeää on, että tulisi taukoja sekä laitteista että muusta tekemisestä. Laitteet ja sovellukset on tietoisesti rakennettu koukuttaviksi. Se on jo fysiologiaa. Aivot kaipaavat palautumista kaikesta tekemisestä. Kannattaa miettiä, onko somessa tai netissä surffailu oikeasti sellaista, mikä rauhoittaa ja palauttaa. Mutta sekään ei ole hyvä, että aina on tylsää. Ihminen kaipaa virikkeitä elämään.

5 H:n harjoitus

Kun tylsistyt

1. Huomaa (nyt minulla on tylsää)

2. Hengitä (ei ole heti pakko tarttua vaikka puhelimeen)

3. Hyväksy (tämä on tilanne nyt)

4. Hoida (ei haittaa, että on tylsää)

5. Hurraa (iloitse, et kuollut tylsyyteen ja selvisit hetkestä)

Vinkit: Henna ja Matti Halmetvaara

Keskustelu