Arvio: Kuopion kirkkoherroissa on lobbareita, urheilu-hulluja ja uratykkejä

Viikkosavo selvitti, millaisia esipaimenia ovat Kuopion kirkkoherrat.

Viikkosavo selvitti, millaisia kirkkoherroja ovat Matti Pentikäinen, Hannu Koskelainen, Aulikki Mäkinen, Jaana Marjanen ja Ilpo Rannankari. Kuvankäsittely: Minna Lyytinen
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Viikkosavo kyseli aktiiviseurakuntaisilta ja seurakunnan luottamushenkilöiltä, millaisia johtajia ovat Kuopion viisi luterilaisen seurakunnan kirkkoherraa. Ovathan kirkkoherrat seurakunnissa merkittäviä vallankäyttäjiä ja mielipidevaikuttajia.

Arvioinnin ulkopuolelle jätimme Järvi-Kuopion kirkkoherra Juha Määtän, koska hän vaikuttaa pääosin Viikkosavon perusjakelualueen ulkopuolella.

Kyselyn perusteella paljastui, että useimmissa kirkkoherroissa on outoja viehtymyksiä ja lobbarin taipumuksia. Osa näyttää rakastavan juhlallisia titteleitä. Referoimme alla seurakuntalaisten parhaita kommentteja ja ajatuksia kirkkoherroista.

Ilpo Rannankari, Tuomiokirkko-seurakunta

Tuomiorovastin titteli on aivan liian julma habitukseltaan lempeälle Rannankarille. Rannankari pysyttelee kirkollisten rähinöiden ulkopuolella, mutta hänessä on ripaus itsepäisyyttä. Ilpo artikuloi saarnansa sointuvalla soundilla ja hänen komea lauluäänensä riipaisee syvältä syntisen sielussa. Monen mielestä Rannankarin saarnat antavat ajateltavaa toisin kuin monien leipäpappien poliitikkomainen papatus yhteiskunnan epäkohdista.

Rannankari on säilyttänyt ihmisten silmissä neutraliteettinsa silloinkin, kun hiippakunnassa kihistään virka- ja nimityspolitikoinnin syvissä vesissä. Moni kokee Rannankarissa olevan piispa-ainesta, mutta häneltä puuttuu tohtorintutkinto. Luterilaisen kirkon huippupaikoille ei pääse kuin kirjanoppineet ja jonkin sortin tiedemiehet. Rannankarin suurin heikkous on jalkapallo, mikä lisää hänen kansansuosiotaan myös pakanapiireissä.

Saarnat antavat ajateltavaa toisin kuin leipäpappien poliitikkomainen papatus.

Matti Pentikäinen, Kallaveden seurakunta

Pentikäistä pidetään rehevän savon murteensa vuoksi helposti lähestyttävänä kansanmiehenä. Osa seurakuntalaisista on sitä mieltä, että hän saattaa olla liiankin kansanomainen. Otetaanko leveää savon murretta puhuva kirkkoherra vakavasti? Eräs kirkon luottamusmies on huomannut Pentikäisessä kummallisuuden. Kirkkoherra näyttäisi olleen lääpällään sotilasunivormuihin.

Näkeekö rauhanturvajoukoissa ja sotilaspappina ollut Pentikäinen edelleen unia, kun alokkaat seisovat rivissä ja vetävät lippaan sotilapappia. Unelmoiko hän, että saisi vielä kerran kantaa sotilaspapin univormua? Kun seurakuntaneuvosto ei myöntänyt hänelle sotilaspapin sivutoimilupaa, lupa junailtiin ylemmästä portaasta, tuomikapitulista. Seuraavan kerran sivutoimilupaa varten Pentikäinen ei jättänyt mitään sattuman varaan. Kirkkoherra marssitti ilmavoimien kenttärovastin neuvoston eteen. Rovastin kalvosulkeisten jälkeen neuvoston oli pakko myöntää sivutoimilupa silkasta myötätunnosta.

Hannu Koskelainen, Alavan seurakunta

Koskelaista luonnehditaan harmaaksi eminenssiksi. Hänellä oli sormensa pelissä Jari Jolkkosen piispakampanjassa. Koskelaista ja Jolkkosta yhdistää rankka veren maku suussa -urheilu. Jotkut seurakuntalaiset arvelevat, että Koskelainen on piispan uskottu kuiskaaja. Olihan Koskelainen piispan nimityskisassa Jolkkosen ”kampanjapäällikkö”.

Nyt tarvitaan seurakunnissa taitavia lobbareita.

Nyt tarvitaan seurakunnissa taitavia lobbareita. Menossa on hallintouudistus eli käytännössä seurakuntien pudotuspeli. Koskelaisella on vahvat verkostot puolustaa isoa, ruman kiven näköistä Alavan kirkkoa ja jatkaa seurakunnan paimentamista. Osa epäilee, että ilman Koskelaisen taustavaikuttamista kirkko olisi jo voitu työntää puskutraktorilla nurin ja Alava joutua tuomikirkkoseurakunnan kitaan.

Aulikki Mäkinen, Männistön seurakunta

Mäkistä pidetään kunnianhimoisena tohtorisnaisena, joka osaa pistää kapuloita rattaisiin miesvaltaisessa kirkkobyrokratiassa. Hän on kirkon liberaalisiiven ja sateenkaariväen keulakuva. Reilu vuosi sitten hän haki Kirkkohallituksen toiminnallista osastoa johtavan kirkkoneuvoksen tehtävään. Kun hän ei tullut valituksi, hän vei kokemansa sukupuolisyrjinnän vuoksi virantäytön hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Mäkinen on hakenut tänä syksynä Turun tuomiorovastin virkaa. Eräs seurakunnan luottamusmies arvelee, että Mäkistä kiinnostaa myös Kuopion tuomiorovastin titteli, kunhan Rannankari jää eläkkeelle. Pääseehän toksista maskuliinisuutta vastustava nainen tuomiorovastina varapiispaksi ja tuomiokapitulin pöytäseurueeseen.

Jaana Marjanen, Puijon seurakunta

Kuopion toinen naiskirkkoherra Jaana Marjanen on myös tiukka uranainen. Marjanen viihtyy seura- ja kulttuuripiireissä ja esimerkiksi rotareissa. Hän yritti tunkeutua miesvaltaiseen piispakuntaan hakemalla Kuopion piispaksi. Piispaksi Marjanen ei päässyt, mutta hän on hankkinut juhlallisen lääninrovastitittelin. Tavallaan lääninrovasti on kirkkoherrojen yläpuolella, mutta tehtävä on tavalliselle seurakuntalaiselle jäänyt hämäräksi.

Lääninrovasti valmistelee ainakin kirkollisia vaaleja. Sopisiko lähivuosina eläköityvä Marjanen vaaliasiantuntijana kuntapolitiikkaan? Puuttuuhan kuopiolaispuolueilta valtakunnan tason kykyjä.

Keskustelu