Kommentti: Finnpulpista ei ole varmoja vastauksia

Harri Auvinen vaihtoi leiriä Finnpulp-kysymyksessä. Saako poliitikko kääntää takkia?

Finnpulpin yleisötilaisuudessa Finnkino Scalassa 10.10.2018 alkoi näihin päiviin asti jatkunut kiista sellutehtaan hyödyistä ja riskeistä. Aija Pirinen
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Pro Kallavesi -liike heräsi heti henkiin, kun syksyllä uutisointiin, että kaupunki jatkaa Finnpulpin tonttivarausta. Kaupunki ei luovu tehdashankkeesta, vaikka ympäristölupa tyrmättiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Kaupunginhallituksen jäsen Harri Auvinen (vihr.) oli hyväksymässä tehtaan rakentamista asemakaavavaiheessa. Ympäristöluvan oikeuskäsittelyn jälkeen hän äänesti tonttivarauksen jatkamisesta vastaan ainoana hallituksen jäsenenä. Onko Auvisella ”oikeus” kääntää takkiaan uusien faktojen perusteella? Lautakunnassa Matti Sariola (vihr.) harasi vastaan, mutta hänkin jäi ajatuksineen yksin.

– Ympäristöluvan haussa on noussut esille Kallaveden pahentuva ympäristökuormitus. Myös kiinalaisomistuksessa on valtapoliittisia riskejä ja voittoja ohjautuisi Kiinaan. Kaupunkihan ei vuosikausiin ole saamassa edes vuokratuottoja. Finnpulp pitää Sorsasaloa kuin panttivankina. Aluetta ei voi käyttää muuhun yritystoimintaan ja rakentamispäätöksestä ei ole takeita, perustelee Auvinen.

Auvisella on tutkijakoulutus ja yhteiskunnallista kokemusta. Mutta entä ne, joiden identiteetti on tunnepitoisesti yhden asian liikkeessä? Lukittuihin mielipiteisiin kietoutuvat maine ja itsetunto. Vaihtaisiko esimerkiksi Pro Kallavesi -liikkeen perustaja Mikko Kokkonen puoltaan, vaikka Finnpulp todistaisi rakentavansa päästöttömän tehtaan? Epäillä sopii, niin kuin muissakin vastustamiseen perustuvissa kuppikunnissa

Finnpulpista ei ole varmoja vastauksia sen enempää elinkeinojohtaja Jukka Pitkäsellä, kaupunginhallituksella kuin Pro Kallavedelläkään. Halutaanko uskoa, että Pohjois-Savo voisi saada 1500 työpaikkaa, huimasti lisää verotuloja ja että muuttoliike etelään voisi pysähtyä? Toinen vaihtoehto on hautoa mielessä pelkkiä ympäristöriskejä.

Jos usko on tarpeeksi väkevä, enemmistön päätöskään ei horjuta vakaumusta. Tappion jälkeen sota jatkuu valitusoikeudella piittaamatta kustannuksista ja menetetyistä tuloista. Poliitikolla pitää olla suhteellisuudentajua ja kykyä vertailla. Koronapandemiassa punnitaan terveyshyötyjä ja taloudellisia haittoja, case Finnpulpissa Kuopion menestystä ja ympäristöriskejä.

Esimerkiksi lentoyhtiöt irtisanovat väkeä, kun kaltaiseni kaukomatkailun suurkuluttajat ovat joutuneet kotiarestiin. Lentoyhtiöt ovat pulassa, mutta luonto kiittää. Äänestäjän hälytyskellojen pitäisi soida, jos päättäjä vaatii lisää palveluja, keskittyy yrityshankkeiden vastustamiseen ja ratkaisee rahoituksen aina veroilla.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu