Neljä tuttua kuopiolaista kertoo: Mekin olemme käyneet terapiassa

Mika Sutinen, Katariina Kummala, Ismo Apell ja Kaisa Kantele kertovat omista terapiakokemuksistaan. Heidän viestinsä on yhteinen: Avun hakemista ei kannata hävetä.

Mika Sutinen, Kaisa Kantele (ylhäällä oikealla), Katariina Kummala ja Ismo Apell sanovat, että terapia on omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Kuvankäsittely: Minna Lyytinen
Aija Pirinen

Aija Pirinen

Viime viikon psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto oli kansallinen järkytys. Moni tunnettu suomalainen on halunnut antaa tukensa tietomurron urheille kertomalla avoimesti itse omasta terapiassa käynnistään.

Näin tekivät myös monelle tutut kuopiolaiset Mika Sutinen, Katariina Kummala, Ismo Apell ja Kaisa Kantele. He lupautuivat kertomaan terapiakokemuksistaan myös Viikkosavossa, koska haluavat osoittaa tukensa tietomurron uhreille. Kaikkien viesti on sama: Terapiassa käymisessä ei ole mitään hävettävää. He kaikki kokevat, että terapiassa käynti on ennen kaikkea vastuunottoa omasta hyvinvoinnista.

Kuopion Musiikkikeskuksen johtaja Katariina Kummala kertoo käyneensä terapiassa satunnaisesti isojen elämänmuutosten kohdalla.

– Burnout on ollut minullakin lähellä, mutta monenlaiset ennaltaehkäisykeinot, joista terapia yhtenä, ovat vielä auttaneet umpikujista eteenpäin.

Kummalan tuttavapiirissä on useita psykiatreja, psykologeja ja terapeutteja, joten hän suhtautuu terapiaan hyvin luontevasti. Hän kokee terapian olevan vastuunkantoa itsestä ja lähimmäisistä.

– Terapia on mielestäni ennen kaikkea halua kehittyä ihmisenä ja ymmärtää asioita monitahoisesti, olipa sitten kyse surusta, menetyksestä, burnoutista, kiusaamisesta tai muista elämän kriiseistä. Se on mielen hyvinvoinnista huolehtimista samalla tavalla kuin vaikka säännöllinen kuulontarkastus on terveydestä huolehtimista.

Aikoinaan avioero ja sen tuoma pohjaton suru tuntui ylitsepääsemättömältä.

Ismo Apell

Kummala näkee, että fiksujen ja avarakatseisten ihmisten kanssa keskustellessa mieli avartuu ja asiat loksahtavat mittasuhteisiin.

– Joskus elämän tempo meinaa kiihtyä turhan hektiseksi, jolloin pysähtyminen oman hyvinvoinnin äärelle on todella tarpeen.

Mustin ja Mirrin entinen toimitusjohtaja ja muun muassa KalPan hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen kertoo, että hänellä on ollut elämässään kolme sellaista murroskohtaa, joissa hän on kokenut tarvetta terapialle.

– Olen sikäli onnekas, että vaikutus on ollut tosi nopeaa. Asiat loksahtelivat aika hyvin paikoilleen, jonka vuoksi jaksot ovat olleet varsin lyhyitä.

Joululomalla 2009 Sutinen kertoo käyneensä henkisesti lattiassa, kun silloisen firman hallitus veti maton jalkojen alta.

Väitän, että ilman terapiaa ei olisi koskaan syntynyt Mustia ja Mirriä nykymuodossaan.

Mika Sutinen

Hän kuvailee, että silloin häntä hatutti niin paljon, ettei veri kiertänyt päässä, eikä oikein happi keuhkoissakaan. Silloisella terapialla oli suuri vaikutus Sutisen myöhäisempään työuraan.

– Väitän, että ilman terapiaa ei olisi koskaan syntynyt Mustia ja Mirriä nykymuodossaan. Tästä kiittäminen on Antikaisen Jukkaa, joka väänsi minulle rautalankaa sen talven aikana ihan urakalla. Jukan ja minun terapiasuhde päättyi lopulta hauskasti niin, että meistä tuli lopulta ystäviä ja se ei ymmärrettävästi mahdollista terapian jatkamista.

Sutinen ei koe terapiassa käymisestään minkäänlaista häpeää. Hän vertaakin sitä fysioterapiassa käyntiin.

– Käytän mielelläni ammattiapua, jos selkä tai sitten pää on jumissa. En korjaa auton moottoriakaan itse, miksi sitten omaani? Hyöty terapiasta ja fysioterapiasta on minulle ollut ihan sama, se parantaa oloa nopeammin kun tapahtuisi ilman terapiaa.

Näyttelijä ja kaupunginvaltuutettu Ismo Apell koki aikoinaan terapiassa käynnistään häpeää. Lopulta hän pitkän houkuttelun jälkeen rohkaistui puhumaan asiasta jopa television Inhimillinen tekijä -ohjelmassa.

– Sillä oli itselleni vapauttava vaikutus. Sen jälkeen olen saanut vuorovaikutusluennoillani palata aiheeseen useasti.

Hän kertoo saaneensa terapiasta työvälineitä isojen elämänmuutosten käsittelyyn.

– Aikoinaan avioero ja sen tuoma pohjaton suru tuntuivat ylitsepääsemättömiltä. Suomalainen mies uppoaa herkästi itsesäälin syövereihin koska ero koetaan valtavana epäonnistumisena. Siitä toipuminen ei tapahdu hetkessä. Jokavuotisen syksymökötyksen kanssa osaan jo tällä iällä tulla toimeen. Erakoitumalla kuten ennenkin.

Apell sanoo, että hänelle terapeutin kanssa rupattelu oli aikoinaan suuri apu ja vapauttava prosessi.

– Ymmärsin, että on turha syyllistää itseään niistä asioista, joille ei ole voinut mitään. Ja että omista virheistä voi yrittää ottaa oppia. Suru on osa polkua, jota kutsutaan mahdollisuudeksi.

Apell kokee, että terapeutin tärkein ominaisuus on olla rakentavasti johdatteleva kuuntelija.

– Terapia ei ole häpeä vaan toisen ihmisen avustama askel omassa inhimillisessä kasvuprosessissa, Apell sanoo.

Viime eduskuntavaaliehdokkaana tutuksi tullut sosiaalityöntekijä ja kaupunginvaltuutettu Kaisa Kantele sanoo, ettei hän ole kokenut häpeää terapiassa käynnistään.

Hän on käynyt Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian, joka oli useamman vuoden iso projekti. Kantele sanoo, että terapiaan hakeutuminen on ollut yksi hänen elämänsä parhaita päätöksiä.

– Terapian avulla pääsin eroon minua kuormittaneista ajattelumalleista ja sain valtavasti välineitä ajatteluni tueksi. Koen olevani onnekas, että pääsin Kelan tukemaan terapiaan ja löysin ihanan ja taitavan terapeutin. Kaikille Kela ei myönnä terapiaa ja muutenkin liian monilla terapiaan pääsy kariutuu sen koviin kustannuksiin tai siihen ettei terapeutteja ole saatavilla.

Kantele harmittelee, että Kuopiossa palvelujen saatavuus on riittämätöntä ja erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat aliresurssoituja.

– Matalan kynnyksen palveluita ei ole riittävästi saatavilla. Terapiatakuu pitää saada toteutettua.

Tästä on kyse

Vastaamon tietomurto

Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehtiin kaksi tietomurtoa, jonka yhteydessä kymmenien tuhansien ihmisten henkilö- ja potilastietoja on päätynyt rikollisiin käsiin.

Tuntematon kiristäjä julkaisi monien terapiaa saaneiden ihmisten salaisia tietoja internetin suljetussa Tor-verkossa.

Kiristäjä vaati Vastaamolta ja sen asiakkailta lunnaita ja uhkasi julkaist tietoja lisää, jos vaatimuksiin ei suostuta.

Joukko tunnettuja suomalaisia, muun muassa Kirsi Piha ja Mikko Kuitunen ovat käynnistäneet #terapiassatavataan-kampanjan, jonka tarkoituksena on poistaa mielenterveyden ongelmiin ja niiden hoitoon liittyviä stigmoja.

Keskustelu