Vanhustyön tekijäpulaan koulutetaan uusia ammattilaisia

Erikoisammattitutkinto: neljä eri suuntautumisvaihtoehtoa. Työn ohessa opiskelu mahdollista.

Liisa Tanninen

Liisa Tanninen

Toimintakykyisyyden tukemiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota uudessa vanhustyön ammattitutkinnossa. Jari Asikainen

Uudistettu vanhustyön erikoisammattitutkinto alkaa Etelä-Savon ammattiopistossa helmikuussa 2021. Tutkinnon voi suorittaa työn ohessa monimuoto-opiskeluna ja siihen on jatkuva haku. Opiskelija voi valita suuntautumiseksi ikääntyneen palveluohjauksen, muistityön, ikävalmennuksen tai saattohoitotyön.

Uusille ammattilaisille on kysyntää, sillä arvioiden mukaan vuonna 2030 hoitotyöhön tarvitaan 80 000 hoitajaa. Tällä hetkellä hoitajia on alalla noin 50 000. Väestön ikääntyminen, työnantajia sitovat henkilöstömitoitukset sekä hoitohenkilöstön eläköityminen tuovat painetta lisätä hoitohenkilöstön määrää.

– Vanhustyön erikoisammattitutkintoa on nyt uudistettu moniammatillisena yhteistyönä ja työnantajien toiveita on myös kuunneltu. Opetushallitus pyysi meitä mukaan ja uuden tutkinnon eri osa-alueita ovat kommentoineet myös Valvira ja THL, kertoo gerontologi ja opettaja Tarja Rantee Etelä-Savon ammattiopistolta.

Uusissa tutkintovaatimuksissa on huomioitu vanhenemisen muutokset ja vanhustyön uudet osa-alueet. Tulevaisuuden vanhukset ovat hyväkuntoisempia ja pitkään eläviä. Se vaikuttaa myös hoitoon.

– Peruslähtökohtana on hyvä vanheneminen arjessa ja toimintakyvyn tukeminen. Opintojen sisältöihin on otettu enemmän teknologiaosaamista mukaan, koska se tulee olemaan yhä vahvemmin osa hoitotyötä.

Palveluohjaajiksi suuntautuvat saavat välineitä ohjata ikääntyneitä eri palvelujen piiriin ja opettamaan eri teknologioiden käyttöön. Suuntautumisala ei edellytä edeltävä sosiaali- ja terveysalan tutkintoa.

– Saimme tietoa, että näille osaajille on valtakunnallisesti kysyntää. Jännä nähdä tulevaisuudessa mihin tehtäviin he sijoittuvat. Ikävalmentajat keskittyvät toimintakyvyn edistämiseen ja siihen, että ikääntyneelle on tarjolla sopiva ympäristö missä elää arkeaan.

Muistihoitajiksi suuntautuville on myös alalla kysyntää, sillä väestön ikääntyessä myös muistisairaiden määrä kasvaa. Koulutuksessa huomioidaan myös työikäisten muistisairaiden kohtaaminen.

Neljäntenä suuntautumisvaihtoehtona on saattohoitotyö, joka sisältää myös palliatiivisen hoidon. Suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään kuolevan potilaan loppuvaiheen hoitoon ja omaisen kohtaamiseen.

– Lisäksi työhyvinvointiosaamista on toivottu mukaan tutkintoon ja se on nyt lisätty mukaan. Eli tarvitsemme kentälle ammattilaisia, jotka osaavat tukea hoitotyötä tekeviä jaksamaan työssään, Rantee sanoo.

Vanhustyön erikoisammattitutkinto on suunnattu erityisesti sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattihenkilöille. Joihinkin osaamisaloihin voi tulla myös muulla soveltuvalla pohjakoulutuksella ja työkokemuksella. Tutkinto tarjoaa mahdollisuuden täydennyskouluttautumiseen ikääntyvien kanssa työskenteleville.

Rivakammat opiskelijat voivat suorittaa erikoisammattitutkinnon noin vuodessa. Mikkelissä tapahtuvan lähiopetuksen lisäksi opiskelua voi tehdä paljon etänä. Osaaminen arvioidaan näyttötutkinnoissa.

– Tavoitteena on kouluttaa uusia ammattilaisia vaativiin tehtäviin. Yhtenä osa-alueena on myös projektipäällikkönä toimiminen ja kehityshankkeiseen osallistuminen.

Rantee näkee, että kaikille eri suuntautumisvaihtoehtoihin valmistuville on kysyntää työmarkkinoilla.

– Julkinen keskustelu on osoittanut, että vanhustyötä ei ole koettu vetovoimaiseksi työalaksi ja erikoisosaamisen kasvattaminen on yksi tapa lisätä kiinnostavuutta.

Keskustelu