"Olisin toivonut, että puoliso olisi voinut kokea kaiken alusta saakka"

Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen myös synnyttäjille. Viikkosavo pyysi tänä vuonna synnyttäneitä äitejä kertomaan, millaista oli synnyttää poikkeusvuotena.

Henna Valentinin perheeseen syntyi Aada-tytär 15.5. Valentinin kuva-albumi
Aija Pirinen

Aija Pirinen

Tiia Hyvärisen perheeseen syntyi esikoispoika 28. maaliskuuta. Koronarajoitukset olivat tulleet voimaan hieman aiemmin, eikä Hyvärisen puoliso päässyt mukaan tarkkailuosastolle. Mukaan sai tulla vasta synnytyssaliin.

– Rajoitukset tuntuivat ikäviltä näin ensisynnyttäjä, koska olisi kaivannut tukihenkilöä jo synnytyksen alkuvaiheessa. Olisin toivonut, että puoliso olisi voinut kokea kaiken alusta saakka. Olo ei kuitenkaan ollut turvaton, koska tiesin olevani hyvissä käsissä, Tiia kertoo.

Lopulta synnytys sujui hyvin, vaikka olikin raskas ja kivulias kokemus.

– Emme voisi olla enempää kiitollisia henkilökunnan rautaisesta ammattitaidosta ja läsnäolosta. Kiire ei näkynyt tilanteessa ollenkaan, mikä teki kokemuksesta ikimuistoisen ja koskettavan.

Hyvärinen harmittelee, että monet vauvakerhot ja harrastukset ovat koronan vuoksi olleet tauolla.

– Luotto tulevaan kuitenkin on hyvä ja odotan innolla, että pääsemme vielä harrastamaan ja liikkumaan vapaasti.

Eniten pelotti, että pääseekö isä mukaan todistamaan lapsensa ensihetkiä.

Aino-Kaisa Uusaro

Riikka Koposen perheeseen syntyi tyttövauva 11. toukokuuta. Synnytys jouduttiin käynnistämään yliaikaisuuden vuoksi.

– Isä joutui odottamaan parkkipaikalla soittoani siihen saakka, kunnes lääkäri totesi, että synnytys käynnistetään.

Riikka kertoo, että korona-aikana synnyttäminen mietitytti, koska hänellä oli jäänyt aikaisemmista synnytyksistä synnytyspelkoa. Häntä painoi, joutuuko synnyttämään ilman tukea.

– Kontrollikäynneillä isä joutui odottamaan autossa eikä saanut tulla mukaan. Synnytyksen jälkeen saimme olla synnytyssalissa muutaman tunnin yhdessä ja tutustua uuteen tulokkaaseen. Kun lähdin synnyttäneiden osastolle niin isän piti lähteä kotiin eikä hän saanut tulla mukaan.

Lopulta synnytyksestä jäi Riikalle hyvä mieli. Vauva-arkikin on sujunut hyvin rajoituksista huolimatta. Ensimmäiset pari kuukautta lapsen isä hoiti ruokaostokset, sillä perhe ei halunnut viedä vauvaa ihmisjoukkoon.

– Vieraita ei käynyt ensimmäisien kuukausien aikana. Sitten pääsi mummit ja muut sukulaiset käymään pikku hiljaa. Käsien pesu ja käsidesi ovat edelleen kovassa käytössä.

Anna-Kaisa Uusaron perheeseen syntyi Noel 9. huhtikuuta. Uusaron kuva-albumi

Irene Olkkosen perheeseen syntyi poika 6. kesäkuuta. Hänenkin tapauksessaan vauvan isä pääsi mukaan vasta synnytyssaliin.

– Meidän aikaan oli juuri tullut se höllennys voimaan, että isä tai tukihenkilö sai tulla vierailemaan, mutta esimerkiksi sisaruksia ei saanut olla mukana.

Irenen synnytyksen aikana osastolla oli täyttä ja synnytyksen jälkeen Irene jakoi perhehuoneen toisen äidin kanssa.

– Kätilöt ja hoitajat olivat tosi hyviä työssään ja kerkesivät aina auttamaan, vaikka kiire oli varmasti kova.

Irene ei kokenut koronan vaikuttaneen mitenkään negatiivisesti synnytykseen.

Kirsi Liljan Kerttu-tytär syntyi 3. heinäkuuta. Kirsi jäi pois töistä jo huhtikuun puolella pitämään kertyneitä lomia. Synnytys jouduttiin käynnistämään ja vauva syntyi lopulta imukupin avustuksella.

– Onneksi mieheni sai olla synnytyksessä mukana.

Kirsin mies on tehnyt korona-aikana etätöitä kotona ja pystynyt olemaan vauva-arjessa apuna.

– Marraskuussa lähdenkin itse välillä työelämään takaisin ja mieheni jää vanhempainvapaalle. Tekee isällekin hyvää olla lasten kanssa.

Tiia Hyvärisen perheen esikoispoika syntyi 28. maaliskuuta. Hyvärisen kuva-albumi

Marjukka Poutiaisen Petrus-vauva syntyi 4. helmikuuta kuukauden etuajassa. Vauva meinasi syntyä jo paljon aiemmin, joten raskausviikosta 20 lähtien Marjukka pysyi kotona pitkällään.

– Välissä makasin vuodelevossa sairaalassa kolme viikkoa. Kaikki menot ruksattiin kalenterista.

Syntymän jälkeen ensimmäiset viikot Petruksella meni syömään opetellessa ja kahdessa sairaalapätkässä, ensin kellastumisen ja sitten RS-viruksen vuoksi.

Sen jälkeen oli tarkoitus alkaa normaali arki. Marjukalla oli paljon suunnitelmia, kuten vauvauinti, ystävien tapaaminen ja lyhyiden matkojen tekeminen Petruksen ja 3-vuotiaan esikoisen Rasmuksen kanssa.

Juuri kotiutumisen jälkeen Suomessa tuli voimaan koronarajoitukset ja kaikki suunnitelmat ristiäisistä lähtien piti perua.

– Ihana menevä arki vaihtui ahdistavaksi kahden kuukauden totaalisesti sulkeutumiseksi kotiin. Kaikki menot ruksattiin kalenterista jälleen. Puolisoni hoiti kauppaostokset.

Kesä toi arkeen hieman helpotusta ja matkustusrajoitusten lievetessä sukulaisetkin pääsivät ihastelemaan suvun pienintä.

Riikka Koposen perheeseen syntyi tyttövauva 11. toukokuuta. Koposen kuva-albumi

Anna-Kaisa Uusaron perheeseen syntyi esikoispoika Noel 9. huhtikuuta. Samalla viikolla oli tullut voimaan koronarajoitukset ja perhe seurasi jännittyneenä niihin liittyvää uutisointia.

– Eniten pelotti, että pääseekö isä mukaan todistamaan lapsensa ensihetkiä. Sinällään synnytykseen rajoitukset eivät vaikuttaneet muutoin kun sen hetken, että tutkimuksiin saavuttuamme isän piti odottaa autossa.

Synnytyksen jälkeen vauvan saturaatio oli matalampi kädestä kuin jalasta ja vauva vietiin vastasyntyneiden teholle tutkittavaksi.

Pojalla todettiin vakava sydänvika ja hänet vietiin ambulanssilla Helsinkiin uuteen lastensairaalaan.

Helsingissä rajoitukset olivat hyvin tiukat.

– Sairaalassa ei saanut olla kuin yksi vanhempi kerrallaan eikä puhelinta saanut pitää auki lapsen huoneessa. Molemmat olimme yhtä epätietoisia lapsen tilanteesta. Edes lääkärien kierroille tai leikkauksesta keskustelemaan emme päässeet yhdessä.

Irene Olkkosen perheeseen syntyi tomera poika 6. kesäkuuta. Olkkosen kuva-albumi

Uusaron vauva leikattiin 5 vuorokauden ikäisenä.

– Leikkaus meni onneksi hyvin. Helsingissä vietimme melkein 3 viikkoa, eikä tuosta ajasta ole oikein tarkkoja mielikuvia.

Perhe pääsi siirtymään KYSiin jatkohoitoon ja siellä perhe sai olla yhdessä perhehuoneessa.

– Tämä pelasti paljon meidän molempien mielenterveyttä ja mahdollisti kiintymyssuhteen muodostumisen vauvaan.

Nyt Noel on reipas ja iloinen puolivuotias.

– Sydän ei ole ihan kunnossa vieläkään, mutta hyvässä hoidossa olemme KYSissä lastenpolilla. Yhdessä pallolaajennuksessa kävimme Helsingissä syksyllä. Kovasti toivomme, että uusia leikkauksia ei enää tarvittaisi, mutta tulevaa on vaikea ennustaa.

Marjukka Poutiaisen perheeseen syntyi Petrus 4. helmikuuta. Poutiaisen kuva-albumi

Henna Valentinin perheeseen syntyi tyttövauva 15. toukokuuta. Hennan synnytys oli niin nopea, ettei hän ennättänyt saamaan kivunlievitystä.

– Mies pääsi mukaan saliin vasta sitten, kun olin jo ponnistusvaiheessa, koska ovella kyseltiin häneltä kaikkea mahdollista, ettei vaan ole koronaa, Henna kertoo.

Synnytyksen jälkeen perhe sai olla yhdessä synnytyssalissa pari tuntia, kunnes miehen tuli lähteä pois.

– Minut siirrettiin sen jälkeen osastolle. Huoneesta ei saanut poistua muuta kuin vessaan. Sai myös lähteä käymään ulkona, mutta synnyttäneiden osastolla ei saanut liikkua missään. Ruuatkin tuotiin suoraan huoneeseen.

Henna sanoo, että vauvan kanssa ensimmäiset kuukaudet olivat rankkoja kun vauvalla oli kolmen kuukauden koliikki. Myös perheen esikoinen oli alkuun mustasukkainen uudesta tulokkaasta.

– Mutta nyt alkaa arki olla helpompaa ja esikoinenkin on innokas hoitamaan vauvaa.

Kirsi Liljan perheeseen syntyi Kerttu-tytär 3. heinäkuuta. Liljan kuva-albumi

"Tuntui, kuin vauvamme olisi sairaalan omaisuutta"

Kiuruvetisen Satu Saastamoisen perheeseen syntyi Jaajo-vauva 6.4., eli samana päivänä, jolloin rajoitukset astuivat voimaan kaikissa Suomen synnytyssairaaloissa.

– Oli kova shokki, koska synnytyssairaalamme Kainuun keskussairaala ilmoitti sunnuntaina 5.4. siirtyvän rajoituksiin, eli mitään siirtymäaikaa ei ollut.

Kotiinlähtötarkastuksessa vauvalla todettiin sydämen sivuääni. Kajaanista perheen matka jatkuikin Kuopion KYSin vauvateholle, jossa isä ja äiti saivat olla vauvan kanssa perhehuoneessa. Perheen esikoinen, vajaa 2-vuotias Peetu ei kuitenkaan saanut tulla mukaan.

– Oli kova paikka olla erossa pienestä lapsesta ja tiedostaa se, että edessä on avosydänleikkaus toisella puolella Suomea. Tuntui epäreilulta, ettemme saa päättää, kuka lapsemme tapaa. Tuntui, että vauvamme on sairaalan omaisuutta, Satu sanoo.

Vauva jouduttiin viemään lopulta Helsingin lastensairaalaan. Helsingissä sai olla yksi vanhempi olla kerrallaan vauvan luona.

– Näin kolmen viikon aikana esikoistani kaksi kertaa, Satu sanoo.

Kokonaisuudessaan Satu koki koronarajoitukset negatiivisina.

–  Mitään kompromisseja ei suostuttu edes suunnittelemaan, vaikka varmasti olisi voitu suojavarusteilla ja järjellä asioita ajatella. Toivottavasti tuota tilannetta ei joudu enää yksikään kokemaan.

Satu Saastamoisen perheeseen syntyi Jaajo-vauva 6. huhtikuuta. Anna Alila

Vauvakuvat

Viikkosavo julkaisee vauvakuvia

Viikkosavo alkaa julkaista lukijoiden lähettämiä vauvakuvia.

Vanhempien on mahdollista lähettää kuva vastasyntyneestään lehteen.

Kuvan voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimitus@viikkosavo.fi

Kirjoita viestini vauvan syntymäaika, mitat ja pieni luonnehdinta vauvasta. Kirjoita myös omat yhteystietosi.

Viikkosavo julkaisee syntyneiden vauvojen kuvia noin kerran kuussa.

Keskustelu