Henry Kuosmanen on kiitollinen kaikesta kokemastaan - myös rankasta masennusjaksosta. Minna Lyytinen

Urheilullinen Henry ei koskaan ajatellut, ettei pystyisi johonkin kunnes hän masentui - Oman mielen ymmärtäminen oli avain toipumiseen

Urheilija ja liikuntaneuvoja Henry Kuosmanen masentui ja lihoi yli 20 kiloa. Rankka kokemus sai hänet ymmärtämään muita.

Inka Matilainen

Inka Matilainen

Joitakin vuosia taaksepäin kuopiolaisella Henry Kuosmasella oli hyvin erilainen ajatus ja kuva itsestään. Nilsiästä peruskoulun jälkeen Tampereelle liikuntaneuvojaksi opiskelemaan muuttanut Henry näki itsensä urheilullisena ja terveellisiä elämäntapoja noudattavana miehenä. Hän paitsi opiskeli urheilualaa, myös pelasi salibandya ammattilais- ja liigatasolla. Ei ollut mitään merkkejä siitä, että mies tulisi käymään elämässään todella syvällä ja masentuisi vakavasti.

Valmistuttuaan liikuntaneuvojaksi aktiivinen mies jatkoi opintojaan ammattikorkeakouluun fysioterapian pariin ja jatkoi ammatti-urheilijan elämää. Vuonna 2015 hän laittoi pystyyn oman yrityksen, joka tarjosi palveluita puhelinmyynnistä verkostomarkkinoinnin kautta treeniohjelmiin. Oli yksittäisiä personal trainer -asiakkaita ja verkkokauppaa. Yksi Henryn isoimmista tavoitteista elämässä oli siihen asti ollut olla hyvä urheilussa. Kun salibandy jäi pois, elämään tuli tyhjiö, joka ei ainakaan parantunut sillä, että yrityksen kanssa tuli jatkuvia ongelmia.

– Yrityksen kautta tuli kokeiltua montaa eri juttua ja tasapainottelin monen aikaa vievän asian kanssa, ja päätin jättää salibandyn kuvioista pois. Siitä huolimatta jatkuvasta epäonnistumisesta tuli kierre, joka alkoi kuluttaa. Pian omat elämäntavat alkoivat romahtaa täysin.

Henry ei saanut unta öisin. Ruokailutottumukset alkoivat kärsiä. Kehossa oli jatkuva stressistä johtuva hätätila päällä ja saattoi mennä viikko ettei mies saanut itseään sängystä ylös ja pian hän alkoi jo ihan vältelläkin ihmisten ilmoille lähtemistä. Vain pakolliset yrityksen asiat tuli hoidettua.

– Ajatukset alkoivat mennä täysin negatiivisiksi ja rankaisin itseäni yhdestä virheestä tuhat kertaa. Lopulta se alkoi mennä jo puhtaaksi itsevihaksi. Haukuin ja halveksin itseäni siitä, miksi en tee, miksi en suoriudu asioista. Se oli minulle paha paikka, koska normaalisti olin pystynyt suoriutumaan.

Jossain vaiheessa mieli kääntyi apatian puolelle. Elämästä hävisi ilo, mutta sitä ei perinteisenä suomalaisena miehenä tietenkään näytetty. Koska tekohymyä ei jaksanut virnistellä jatkuvasti, Henry alkoi vältellä sosiaalisia tilanteita. Terapiastakaan ei ollut lopulta apua.

Haukuin ja halveksin itseäni.

– Menin terapiaan jatkuvan ahdistuksen takia ensimmäisen kerran jo silloin, kun opiskelin fysioterapiaa. Keskustelu oli terapiassa hieno juttu, mutta se ei lopulta auttanut, joten lopetin sen.

Pian tämän jälkeen Henry muutti Kuopioon. Hän alkoi pohtia, miksi mieli toimii niin kuin se toimii ja, miksi me ihmiset teemme asioita. Kysymykset alkoivat kiinnostaa niin paljon, ettei hän voinut olla ottamatta selvää asioista ja silloin käänne parempaan käynnistyi.

– Sain otteen alkaa selvitellä asioita ja kuinka ottaa vastauksia myös ihan konkreettisesti käyttöön elämässä.

Masennusjaksonsa aikana Henry lihoi yli 20 kiloa, joka näkyi urheilullisen miehen vartalossa melko selkeästi. Jo se mursi Henryn itsestään vuosien aikana rakentaman minäkuvan ja itsensä sättiminen alkoi siitä, kun hän ei enää ollutkaan tuon mielikuvan mukainen. Jälkikäteen kokemus on auttanut Henryä ymmärtämään muita.

– Ennen minun oli hankala ymmärtää, miksi muut eivät pysty tekemään elämänmuutoksia, koska pystyin itse. Tuon kokemuksen myötä näin syyn kirkkaasti. Haluan auttaa muita ja tuoda positiivista muutosta ihmisten elämään.

”Mielesi puhe ei aina ole totta”

Henry Kuosmanen nimeää kolme asiaa, jotka vaikuttivat hänen toipumiseensa. Ensimmäiseksi hän sanoo anteeksiannon. Jotta paraneminen voi alkaa, on pystyttävä antamaan itselle anteeksi heikkoudet ja virheet.

– Toinen juttu on ajatukset. Vaikka mieli ja ajatukset puhuvat jatkuvasti, kaikki mitä ne sanovat, ei välttämättä ole totta.

Mies muistuttaa, että ajatuksilla on valtava voima. Jos ne voivat aiheuttaa masennuksen kaltaista kärsimystä, on niillä voima toiseenkin suuntaan. Automaatiolla on helppo toimia, kunnes yleensä jokin isompi traaginen kokemus kuten sairastuminen herättää.

– Sen ei silti tarvitsisi olla niin, jos tulisimme ajoissa tietoiseksi omista ajatuksistamme ja tarinoista joita itsellemme kerromme.

Kolmas asia on tarkoituksen löytäminen. Henryn mukaan on tärkeää löytää se jokin, mitä oikeasti haluaa tehdä ja sen on oltava niin vahva, että korjausliikkeet jaksaa todella tehdä.

– Juoksemme helposti pinnallisten halujen kuten seuraavan työn, ylennyksen tai rahan perässä. Itse löysin muiden auttamisesta oman tarkoitukseni ja aloin tehdä korjaavia liikkeitä, että pääsisin toteuttamaan sitä. Aikaisemmilla asioilla ei ollut voimaa vetää minua eteenpäin. Niin lopulta syntyi Kipukauppa-yritys.

Henry alkoi tehdä pieniä askelia kohti muutosta. Terveyspuolella hän päätti ettei tuo kotiin ruokia, jotka eivät tuo terveyttä. Jos alkuun ei ollut intoa lähteä salille, teki hän edes yhden liikkeen kotona.

– Tärkeintä oli, että teki sen ensimmäisen askeleen. Se helpotti aina seuraavan ottamista. Visio kannattaa pilkkoa pieniin palasiin ja sitoa johonkin itselle oikeasti tärkeään. Silloin tavoite todella pysyy Pohjantähtenä.

Etusivulla nyt