Kommentti: Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen taikoo alijäämistä ylijäämiä

Ensin peloteltiin 13,7 miljoonan alijämällä. Nyt tulossa on 19 miljoonaa plussaa, kirjoittaa vapaa toimittaja Ismo Vornanen.

Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen on suuri velho. Merkittävistä alijäämistä tulee merkittäviä ylijäämiä kuin taikaiskusta. Juha Poutanen
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Joulukuussa Kuopion kaupunki tiedotti ilosanomasta. Kolmannen osavuosikatsauksen jälkeen 13,7 miljoonaksi arvioitu alijäämä oli sulamassa 4 miljoonan miinukseksi. Kun valtionosuudet, verotulot ja kiinteistöverot päivitetään, päädytään 4 miljoonan ylijämään. Vau!

Joulutiedotteessa todettiin, että vain sairaanhoitopiiri voisi vielä pilata suuren ilon, jos se lykkäisi suurimmalle jäsenkunnalleen lisälaskua. Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosella näyttää olevan tehokas alijäämätaktiikka. Kun budjettiin pistetään miljoonien miinukset, poliitikot eivät tee levottomia esityksiä, virkakoneisto ei törsää, ja veronmaksajat eivät kitise leikkauksista.

Eikä tässä vielä kaikki. Tammikuun härkäviikoilla jysähti vielä mojovampi uutinen. Tilinpäätöksessä kassaan kilahtaa 4 miljoonan sijaan 19 miljoonan ylijäämä! Taikuri Pirhosen työkalupakissa oli vielä yksi ylijäämäyllätys.

Taktiikka puree loistavasti. Kaupunginjohtaja manaa kurjuutta budjetissa, mutta yllättää rahvaan tilinpäätöksessä ”arvaamattomilla” verokertymillä ja valtionosuuksilla. Pirhonen selittää Savon Sanomissa, että ylijäämä oli seurausta digiloikasta, etätyöstä ja koronatukirahoista.

Pirhonen ei luovu hyväksi havaitusta jekusta: ”Ei tähän tulokseen voi nojautua liikaa. Työtä pitää jatkaa ja haasteita riittää. Onhan vuonna 2021 tulossa merkittävä alijäämä 19 miljoonaa euroa.” Kaupunginjohtaja heiluttaa jälleen alijäämäkorttia. Jos vuonna 2020 tuli 19 miljoonaa ylijämää ja 2021 on 19 miljoonaa alijämää niin eikös 19 miinus 19 ole nolla? Ei se noin mene, sanoisi Pirhonen. Pian pukkaa rakenteellista alijäämää, investointisumaa ja vanhushoivan kulut kasvavat. Niinpä esimerkiksi Alavan palvelutalosta on heitetty eläkeläisjärjestöt ulos. Sisäisessä taskusta taskuun -laskutuksessa ei tule säästöä, mutta vanhukset saadaan ohjattua kaupungin maksullisille lippuluukuille. Pienistä puroista ne ylijäämät syntyvät.

Kertokaapa nyt rakkaat kaupunginisät meille veronmaksajille: Paljonko kaupunki sai vuonna 2020 valtion koronatukia? Mikä osuus ylijäämästä oli väärin arvioiduilla yhteisöverotuotoilla? Voisiko alijäämien korostamista selittää säästömielialan lietsomisen lisäksi se, että valtiolle on viisasta näytellä köyhää. Jos arvio taloustilanteesta on positiivinen, kunta voisi jäädä osattomaksi maksimaalisista koronatukirahoista. Tuskin se hallitus kinuaa takaisin tukirahoja kuntavaalikeväänä. Ministerit tuskin myöntävät, että he ovat jakaneet koronan varjolla ja vaalikampanjahengessä kunnille enemmän euroja kuin olisi tarpeen.

Entä jos kaupungin johto viestittäisi reilusti, että meillä menee hyvin; verotulojen, investointien, uusien työpaikkojen ja muuttovoiton kierteelle ei näy loppua. Vaikuttaisiko imagoon paremmin positiivinen taloushehkutus kuin manaus kurjuudesta.

Kirjoittaja on kuopiolainen vapaa toimittaja.

Kommentoi