Persut ahdistelevat keskustaa. Keskusta olisi persuille luontevin hallituskumppani, kirjoittaa vapaa toimittaja Ismo Vornanen.
Politiikassa vallanhimoa perustellaan hyvillä aikomuksilla. Tämän vuoksi kuntavaaleissa tapellaan siitä, mistä saa puhua. Keskustan mielestä pitäisi puhua kunnan asioista, perussuomalaisten agendalla on hallituksen luottamus, isis-naiset, jengiväkivalta ja EU:n tukimiljoonat. Kilpakumppanit kytkevät puolestaan persut Trumpin yllyttämiin huligaaneihin.
Persutaktiikassa keskustaa haukutaan säälimättömästi punavihreän hallituksen apupuolueeksi. Muissakin oppositiopuolueissa lasketaan, että kärsiessään rökäletappion keskusta hylkää hallituksen. Hulluinta tässä pelissä on se, että perussuomalaiset kiusaa kuntavaaleissa parasta kaveriaan. Onhan sillä ja keskustalla paljon yhteistä maakuntameininkiä.
Nokitteluun on hyvä syy, kilpailu maaseudun äänestäjistä. Auton varassa elävät talonpojat saattavat peukuttaa perussuomalaisia, koska heitä pelottaa hallituksen polttoaineratkaisut. Liikenneministeri Timo Harakka (sd.) yrittänee siirtää ikävät ilmastopäätökset kuntavaalien jälkeiseen aikaan, mikä sopisi hyvin hallituspuolueille.
Kymmenen suurimman kaupungin joukossa keskusta on ykkönen vain Kuopiossa ja Oulussa sekä pronssilla Kouvolassa. Vihreät on muuten suurin puolue Jyväskylässä. Helsingissä keskusta on 2–3 prosentin marginaalipuolue. Perussuomalaiset eivät ole missään suuressa kaupungissa mitalisijoilla. Jengiotsikoiden vauhdittamina Jussi Hallo-Ahon joukot saattavat rokottaa keskustan vähäistä kaupunkikannatusta. Myös kokoomus grillaa keskustaa ja talousmiehenä tunnettua Matti Vanhasta vasemmistopolitiikan vaaroista. Hallituksen sisällä keskusta nahistelee vihreiden kanssa ja yrittää selitellä kannattajilleen, että pakkoavioliitoa hyvitetään mieleisellä sotella.
Demarit on ollut Sanna Marinin pääministerikaudella turvassa. Pandemiadokumentteja hyvin artikuloivaa naista ei ole viisasta loukata. Oppositio ei ole iskenyt suositun naisen pääministeritautiinkaan samanlaisella voimalla kuin johonkin karvaiseen pääministeripappaan.
Äänestäjät voivat olla kokemiensa vääryyksien jälkeen kuntavaaleissa hyvinkin kostonhaluisia. Muistelkaapa, miten neljä vuotta sitten vihreät ja demarit iskivät Juha Sipilän hallitusta kiky-sopimuksella.
Ehdokkaiden määrä ja laatu ratkaisevat Kuopion kuntavaalien kärkipuolueiden järjestyksen. Puolueilla on vielä aikaa täytellä listojaan, jolloin kilpailu kiristyy. Keskusta voi välttää tappion nimekkäillä ehdokkailla. Esimerkiksi Siilinjärveltä Kuopioon siirtynyt äänirohmu, varakansanedustaja Sallamaarit Markkanen on huippuvahvistus.
Jos perussuomalaiset nousevat kolmen suurimman joukkoon, se ei takaa vielä Kuopiossa kokonsa mukaista valtaa. Isokin puolue voi jäädä paitsioon, jos ryhmässä ei ole neuvottelutaitoa tai vihaiset nuoret miehet saavat liian ison roolin.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.