Pitääkö ehdokkaan osata suomea? Kuka ylipäätään saa asettua ehdolle vaaleissa? Viikkosavo selvitti asiaa kaupungin lakimies Vesa Toivaselta.
Viikkosavo kertoi 10.2., että kevään kuntavaaleissa on Kuopiossa useita maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita. Vaaditaanko valtuutetuilta suomen kielen taitoa? Ja kuka ylipäätään pystyy asettumaan kuntavaaleissa ehdolle? Viikkosavo pyysi kaupungin lakimies Vesa Toivasta avaamaan asiaa.
Toivanen kaivaa esiin vaalikelpoisuutta koskevia kuntalain säädöksiä. Niissä ei suoraan ole mainintaa kielivaatimuksista.
– Missään ei ole sanottu tai asetettu suomen kielen taitovaatimusta. Periaatteessa ulkomaan kansalainenkin voi olla ehdolla vaaleissa, jos kotikunta on Suomessa, Toivanen sanoo.
Miten suomea taitamaton valtuutettu sitten voisi hoitaa luottamustehtäväänsä? Asiakirjat ovat kuitenkin suomeksi.
–Kaupungin päätökset ja asiakirjat julkaistaan suomen kielellä, eikä kaupungilla ole yksikielisenä kuntana velvoitetta kääntää asiakirjoja muulle kielelle. Tarvittavien käännöspalveluiden hankinta jää siten henkilölle itselleen, Toivanen sanoo.
Kuntalaissa on muutamia vaalikelpoisuutta määritteleviä kohtia. Kuntalain mukaan yksi edellytys on, että vaalikelpoinen on henkilö, jota ”ei ole julistettu vajaavaltaiseksi”. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Tarvittavien käännöspalveluiden hankinta jää siten henkilölle itselleen.
Vesa Toivanen
– Eli käytännössä ihmisen pitää olla kykenevä hoitamaan asioitaan. Ja lisäksi pitää olla täysi-ikäinen, Toivanen avaa.
Valtuustoon ei ole vaalikelpoinen myöskään valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä.
– Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sellaisia Aluehallintovirastossa työskenteleviä henkilöitä, jotka virkansa puolesta ovat valvontatehtävissä, Toivanen sanoo.
Valtuustoon vaalikelpoinen ei ole myöskään kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä.
Toivanen sanoo, että Kuopion kaltaisessa kaupungissa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kaupungin asiakkuusjohtajia tai apulaiskaupunginjohtajia.
Onko historiassa ollut tapauksia, että joku valtuustoon valittu onkin osoittautunut vaalikelvottomaksi?
– Kyllä on, sanoo Vesa Toivanen ja ottaa esimerkiksi vasemmistoliiton Erkki Virtasen tapauksen takavuosilta.
Virtanen joutui aikoinaan eroamaan valtuustosta, sillä hän toimi samaan aikaan toimitusjohtajana kaupungin omistamassa vuokrataloyhtiö Niiralan Kulmassa.
–Hänen saamansa äänet jäivät voimaan puolueelle, mutta Virtanen jätti valtuustopaikkansa.