Lasten koti säilyi, vanhempien vaihtui - "Emme halunneet riistää lapsilta paikkaa, johon heidän elämänsä oli rakentunut"

Kun Mika ja hänen ex-puolisonsa erosivat, lapset jäivät perheen yhteiseen kotiin, jossa vanhemmat vuorottelivat.

Mika Eskelinen piti vuoroasumista hyvänä kokemuksena, vaikka se paikoin rankkaa olikin. Inka Matilainen
Inka Matilainen

Inka Matilainen

Vuoden 2019 lopussa Mika Eskelisen ja hänen vaimonsa avioliitto oli tullut siihen pisteeseen, että pari päätti erota. Avioero oli molempien ensimmäinen ja kumpikin mietti, kuinka se voitaisiin hoitaa mahdollisimman hyvin yhteisten lasten kannalta. Perheellä oli yhteinen koti Kurkimäessä ja kumpikaan ei halunnut riistää sitä lapsilta. Silloin ex-puoliso ehdotti ratkaisua, jossa lapset jäisivät yhdessä hankittuun kotiin ja vanhemmat asuisivat siellä vuorotellen. Asiasta keskusteltiin myös seurakunnan perhetyöntekijän kanssa.

– Minusta ratkaisuun oli kaksi syytä; toinen oli osaamattomuus, kun kumpikaan ei ollut eronnut ennen avioliitossa ja toinen se, että haluttiin erota mahdollisimman hyvin lapsia ajatellen. Emme halunneet riistää lapsilta paikkaa, johon heidän elämänsä oli rakentunut. Suostuin ratkaisuun myös siksi, että tykkään tehdä asiat eri tavalla kuin muut, enkä mennä aina sitä totuttua kaavaa.

Uusi asumisratkaisu tuli käytäntöön joulukuussa 2019 ja vaati parilta paljon sopimista. Mika etsi Kuopion keskustan liepeiltä asunnon, jossa kumpikin majaili vuorollaan. Alkuun Mika ja ex-puoliso vuorottelivat Kurkimäessä tiuhaan. Vaihtoja oli jopa kolme kertaa viikossa.

– Minusta se alkoi kuitenkin tuntua hankalalle. Tuntui, että koko ajan sai olla vain pakkaamassa ja purkamassa tavaroita, eikä omaa elämää voinut juuri suunnitella. Siirryimme sitten viikko-viikko-systeemiin, joka oli paljon parempi.

Usein erosta toipuessa yksi vaihe on oman uuden pesän rakentaminen. Mikan ja hänen ex-puolisonsa kohdalla tuo vaihe jäi välistä, kun asunnot olivat yhteiset. Eron joutui käymään läpi enemmän omassa päässä, kun sitä ei voinut purkaa kodinlaittoon ja tekemiseen. Mikasta se oli sekä hyvä että huono asia.

– Meillä ei ollut sellaista mahdollisuutta. Minä vähän sisustin sitä kaupunkiasuntoa, mutta ei se kodilta tuntunut. Vähän kuin olisi ollut hotellissa aina. Ero piti käsitellä hyvin pitkälti omassa päässä. Se oli hyvä, mutta totta kai raskastakin.

On olemassa vaihtoehtoja ja monenlaista voi kokeilla.

Kun Mika alkoi tavata uusia naisia, alkoi tilanne hänen puoleltaan mutkistua. Uudelle potentiaaliselle kumppaneille järjestely näyttäytyi entisen avioparin haluna palata lopulta takaisin yhteen. Naiset kokivat itsensä myös kolmanneksi pyöräksi.

– Sama kritiikki tuli esille joka kerta tapasinpa miten valveutuneen naisen tahansa. Kaikki he vetosivat siihen, että kuvio ei tule toimimaan pitkään eivätkä he uskoneet, että emme olleet ex-puolisoni kanssa palaamassa yhteen. Moni sanoi myös, että lapset eivät tällaisessa ratkaisussa ymmärrä, että vanhemmat ovat eronneet. Kysyin joskus kokemuksia samanlaisesta asumisratkaisusta Facebookin sinkkuryhmästä ja sieltäkin tuli saman tien täystyrmäys. Ulkopuolinen kritiikki oli aika kovaa joka puolelta.

Asumisratkaisun aikana ex-pariskunta huomasi, että lapset voivat hyvin ja heille järjestely tosiaan toimi, vaikkakin vanhemmille se oli rankkaa. Viime syksynä Mikan selästä havaittiin välilevyn pullistuma. Hän joutui leikkaukseen ja lähes 3 kuukauden sairauslomalle. Samaan aikaan uudessa suhteessa oli haasteita ja Mika mietti, että ehkä kuitenkin olisi parempi, jos hänellä olisi oma koti, jossa lapset kävisivät ja johon hän alkaisi rakentaa omaa elämää.

– Suoraan sanottuna ulkopuolelta tuleva paine ja kritiikki ratkaisua kohtaan alkoi tuntua minulle liian raskaalta. Lopulta teimme niin, että ex-puolisoni jäi Kurkimäen kotiin ja minä etsin itselleni oman asunnon. Lapset ovat olleet nyt vuoroviikoin kummankin luona ja kaipaavat paljon Kurkimäen kotiin minun luonani ollessa, mutta toivon mukaan tilanne ajan kanssa tasoittuu.

Suomessa harvinaisempi asumisratkaisu kesti Mikalla ja hänen ex-puolisollaan vuoden. Mika haluaa kertoa ratkaisusta muistuttaakseen ihmisiä, että erotilanteissakin on olemassa useita vaihtoehtoja ja ettei ole pakko mennä yhteiskunnan normien mukaan, vaan voi tehdä oman näköisiä ratkaisua.

– Olen kiitollinen kokeilusta. Tilanne voisi olla ihan eri, jos olisi laitettu lusikat heti jakoon. Välimme ex-puolison kanssa voisivat olla hyvinkin riitaisat, enkä olisi tätä kertomassa. On olemassa vaihtoehtoja ja monenlaista voi kokeilla. Itse ajattelen niin, että ihmiset pyrkivät asioissa samaan lopputulokseen, mutta kukin tulee sinne eri reittejä.

Mikan ex-puoliso on tietoinen haastattelusta ja jutun julkaisusta.

Tärkeintä on ajatella lapsen etua

Kuopion evankelisluterilaisen seurakunnan perheneuvoja Kati Häkkinen sanoo, että erotilanteessa ja siihen liittyvissä asumisratkaisuissa on aina tärkeä miettiä lapsen parasta. Häkkinen työskenteli aikaisemmin vastaavassa tehtävässä Joensuussa. Siellä häntä vastaan tuli yksi Eskelisen ja hänen ex-puolisonsa kaltainen tapaus.

– Kyseissä tapauksessa vanhemmat eivät niin ikään halunneet rikkoa lasten kotia ja päätyivät itse vuorottelemaan ja kokivat sen hyvänä. En tiedä, kuinka kaikki lopulta meni, mutta uskon, että ratkaisu on hyvä siinä vaiheessa, kun kumpikaan vanhemmista ei ole lähtenyt perustamaan uutta perhettä, jolloin tilanne voi olla haastava.

Häkkinen kertoo, että vuoroasuminen, jossa lapset asuvat vuoroviikoin toisen vanhemman luona, on yleistynyt Suomessa. Häkkisen mukaan viikko on pitkä aika erossa hyvin pienelle lapselle ja siksi hän ei suosittele ratkaisua alle kolmevuotiaalle.

– Maksimissaan yksi vuorokausi erossa per ikävuosi on ajatus, josta kannattaa lähteä. Ja tärkeää olisi, että yhteys säilyisi myös toiseen vanhempaan, silloin kun hän ei ole läsnäolovanhempi. Useimmiten vanhemmat onneksi pystyvät ajattelemaan erossa lasten parasta ja löytävät toimivan kompromissin.

Kommentoi