Riitta Ahosella on karuja kokemuksia, miten julkisesta keskustelusta voi seurata nimittelyä ja uhkailua.
Useat puolueet ovat kommentoineet, että ehdokkaiden värväyksestä on tullut vuosi vuodelta yhä haastavampaa. Syitä on monia, muun muassa kontaktoinnin vaikeus koronan vuoksi ja asiaton keskustelu sosiaalisessa mediassa.
Kuopiolainen apteekkiopin professori Riitta Ahonen kertoo, miksi hän ei ole lähtenyt ehdokkaaksi, vaikka pyyntöjä on tullut kolmesta eri puolueesta. Sinänsä Ahonen kokee, että hänellä olisi osaamista ja motivaatiota kuntapolitiikassa.
– Olen kieltäytynyt, koska en kestäisi sitä myllytystä, mitä nykypoliitikot joutuvat kestämään. Olen omassa ammatissanikin nähnyt, miten jopa ammatti-ihmiset ja koulutetut henkilöt ovat taitavia maalittamiskampanjoissaan, kertoo Ahonen.
Kohtuuttomaan painostamiseen hän kokee joutuneensa ensimmäisen kerran, kun lääketeollisuuden ja lääkäriliiton lobbaajat väittivät, että rinnakkaislääkkeiden myynti vaarantaa lääketurvallisuuden.
– Kun vuonna 2003 puolustin asiantuntijana kuluttajille edullisempaa lääkevaihtoa eduskunnassa ja ministeriössä, alkoi sadella törkeitä sähköpostiviestejä, uhattiin polttaa sauna ja sanottiin, että tuhoan lääkehuollon. Nimettömissä viesteissä nimiteltiin muun muassa, etten kelpaa edes helppoheikiksi.
Ahonen hämmästeli myllytystä jo senkin vuoksi, että lääkevaihto oli toiminut Yhdysvalloissa vuosikausia. Nythän Suomessakin on lääkevaihto toiminut pitkään.
Minut eristettiin lääkehuollon seurapiireistä.
Riitta Ahonen
Fimean alueellistaminen Kuopioon oli toinen valtakunnallisesti merkittävä hanke, jossa pääkaupunkiseudun lääkealan ihmiset painostivat Ahosta ja menivät jopa henkilökohtaisuuksiin.
– Kun olin Ylen A-talkissa puolustanut julkisesti Fimean sijoittamista Kuopioon, alkoi jo taksimatkan aikana lentokentälle tulvia törkyviestejä puhelimeen. Huomasin, miten minut eristettiin lääkehuollon seurapiireistä eivätkä alan ihmiset enää tervehtineet minua seminaareissa.
Ahonen on havainnut sivusta, että sekä tutkijana että etenkin politiikassa joutuu helposti kohtuuttoman ja asiattoman painostuksen kohteeksi. Hän ei ole Twitterissä eikä Facebookissa, koska ”selkänahka” ei kestä ihan kaikkea.
– Kyllä minä säälin joitakin poliitikkoja. Jos kunta lopettaa kouluja tai joutuu leikkaamaan palveluita, joutuu herkästi tulilinjalle. Ennen vihapostien lähettäjän piti nähdä vaivaa. Tunteet saattoivat rauhoittua, kun täytyi ostaa postimerkki ja viedä kirje postilaatikkoon. Nyt omalta koneelta voi sylkäistä vastuuttomasti mitä mieleen juolahtaa.
Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä linjaa, että yliopistoissa tutkimuspolitiikkaan kuuluu tutkijoiden vuoropuhelu ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Määttä kannustaa tutkijoita julkiseen keskusteluun ja tutkijan on oltava hänen mielestään vähintään median tavoitettavissa. Yliopistoissa on miljoonien eurojen hankkeita ja tutkimuksia, joilla on vaikutuksia yhteiskuntaan.
– On tärkeää, että tutkijat viestivät tutkimuksien tuloksista eri viestintäkanavia pitkin ja tarvittaessa viestintäammattilaisten tuella. Silloin kun aktiivinen tutkija esittää näkemyksiään osaamisalueensa ulkopuolelta saattaa tutkijan taustarooli aiheuttaa uskottavuusriskin. Toki tutkijalla on sananvapaus osallistua esimerkiksi poliittiseen keskusteluun muussakin kuin asiantuntijan roolissa.
Määttä itse osallistuu aktiivisesti Twitter-keskusteluihin eikä hän vierasta näkemyksiensä esittämistä tai julkisia debatteja.
– Somessa on teemoja, joissa on syytä olla varovainen. Maalittamista en ole kokenut itse isona ongelmana. Keskustelun sävy ratkaisee, eivätkä vahvat kannanotot sovi kaikille ihmistyypeille.