Kovaa peliä KPY:n kulisseissa – Hannu Isotalo vertaa edustajiston toimintaa kuuromykkäsokeiden kahvikerhoon

KPY:ssä muhii suuromistajien ja hallinnon välillä iso riita. Pitäisikö KPY:n olla pääomasijoittaja vai maakunnallinen kehittäjä?

KPY-konserni omistaa muun muassa kiinteistöpalveluja tuottavan KPY Novapoliksen. KPY:n sisällä muhii riita suuromistajien ja hallinnon välillä. Juha Poutanen
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Viikkosavo sai haltuunsa KPY:n edustajistolle ja hallitukselle lähetettyjä sähköpostiketjuja. Sähköposteista voi päätellä, että hallinnon ja suurten omistajien välillä käydään valtataistelua KPY:n tulevaisuudesta.

KPY-konserni omistaa kiinteistöpalveluja tuottavan KPY Novapoliksen, digitaalisia palveluja tarjoavan Enfon, sähkö- ja tietoverkkoja rakentavan Voimatelin ja neurologisten palvelujen Vetrean. Vuonna 2019 konsernin liikevaihto oli 284,2 miljoonaa euroa.

KPY:llä on 20 000 jäsentä. Edustajisto koostuu etupäässä tavallisista maallikoista ja poliitikoista, joilla ei välttämättä ole liiketaloudellista osaamista.

Sähköposteista ja muutamien edustajiston jäsenten kommenteista voi päätellä, että joidenkin suuromistajien mielestä KPY toteuttaa vääränlaista strategiaa. Arvostelijat kyseenalaistavat KPY:n hallinnon pätevyyden ja he haluaisivat muuttaa KPY:n osuuskunnasta osakeyhtiöksi. Osakeyhtiössä varakkailla henkilöillä olisi enemmän valtaa kuin nykymallissa, jossa isoillakin omistajilla on kullakin vain yksi ääni.

Eripura kulminoituu seuraaviin kysymyksiin: Varataanko rahaa uusiin sijoituksiin vai maksetaanko kilpailukykyistä osuuskorkoa? Onko KPY pääomasijoittaja vai Pohjois-Savon kehittäjä?

Arvostelijoiden äänitorvena toimii edustajiston jäsen, vuorineuvos Hannu Isotalo. Hänen kritiikkinsä kohdistuu KPY:n omistajaohjaukseen. Edustajistoa hän vertaa sähköpostissa ”kuuromykkäsokeiden kahvikerhoon".

Kokouksissa voi käydä kippakkaakin keskustelua, mutta on oltava asiallinen.

Pekka Kantanen

Kovaa peliä käydään myös henkilötasolla. Jotain kertoo se, että KPY:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Tikkanen ei ole saanut Isotalolta aineistoa, joka on lähetty muille hallituksen jäsenille. Isotalo on viitannut viesteissään kasvaneisiin hallintokuluihin.

Uutena hallintokuluna Isotalo viitannee hallituksen puheenjohtaja Tikkasen uuteen päätoimiseen tehtävään. Turhana kulueränä hän pitänee myös kahvikerhoksi nimittämiensä edustajiston kokouksia.

Edustajiston puheenjohtaja Pekka Kantanen on joutunut huomauttamaan kokouksessa Isotalon tunnepitoisista sanavalinnoista.

– Edustajiston puheenjohtajisto on linjannut, että kokouksissa voi käydä kippakkaakin keskustelua, mutta on oltava asiallinen. KPY:n kehittämisen kannalta ei ole puheenjohtajiston mukaan hyvä, jos edustajistossa on ristiriitoja, vastaa Kantanen ympäripyöreästi.

Mikä on KPY:n tulevaisuus? Edustajiston jäsen Hannu Isotalo arvostelee edustajiston passiivisuutta ja hallinnon sijoitusstrategiaa. Marko Happo

Hallituksen puheenjohtaja Tarja Tikkanen harmittelee sitä, miksi kaikki eivät hyväksy KPY:n tuoretta strategiaa.

– Olen todella pahoillani syntyneestä tilanteesta. Se ei ole millään tavoin Osuuskunnan tai sen omistajien edun mukaista. Osuuskunnalle on yksimielisesti hyväksytty uusi strategia, jonka mukaan konsernia kehitetään - keihäänkärkenä KPY Novapolis ja Savilahti. Toivon, että kaikkien KPY:n konsernissa olevien yhtiöiden hallitukset ja operatiivinen johto saavat niille kuuluvan työrauhan.

Viikkosavo kysyi Isotalolta, mitä hän tarkoittaa nimittäessään edustajistoa kuuromykkäsokeiden kahvikerhoksi. Kyse on Isotalon mukaan surkeasta omistajaohjauksesta.

– Puhun siis toiminnasta enkä halua loukata henkilöitä. Kuurolla tarkoitan sitä, että kuurolle edustajistolle ei edes kerrota asioita ja mykällä kuvaan sitä, ettei edustajisto käytä puheenvuoroja edes tappiollisesta tilinpäätöksestä eikä tee koskaan mitään esityksiä.

Vuorineuvoksen mukaan isot omistajat ovat nostaneet esiin jo pitkään osakeyhtiöksi muuttamisen, koska suuromistajilla on vain yksi ääni.

– Olen laatinut edustajistolle vaihtoehtoisia skenaarioita. KPY on toiminut tuotto-osuuskuntana eli jakanut osuuspääoman korkoa lähes 8 miljoonaa euroa vuodesta 2014 lähtien. Samalla osuuskunta on ollut tappiollinen vuodesta 2016 lähtien.

– Tuoton maksaminen edellyttää sijoitusten reilua kasvua tai omaisuuden myyntiä. Osuuskunnan tulisi mielestäni uudistua siten, että osuuskunnan varallisuus kasvaa.

Kommentoi