Kalle Pakarinen joutui vuonna 2008 onnettomuuteen, jossa menehtyi 5-vuotias poika. Tapahtuneen muistelu saa hänet yhä herkistymään. Inka Matilainen

Lapsen kuolemaan johtaneessa kolarissa sivullisena ollut Kalle Pakarinen ei hötkyä liikenteessä - "Ajan omaa nopeutta, vaikka kuinka joku roikkuisi kiinni takapuskurissa"

Kalle Pakarinen oli sivullinen kolarissa, jossa kuoli pieni poika. Traumasta hän on selvinyt puhumalla.

Inka Matilainen

Inka Matilainen

Joulukuun 4. vuonna 2008. Lämpötila on hieman plussan puolella ja lunta tuiskuaa valtoimenaan. Muusikko Kalle Pakarisella on illalla keikka Varkaudessa ja hän on juuri vienyt koirat hoitoon Heinävedelle, josta matka jatkuu kohti keikkapaikkaa. Joensuun ja Varkauden tien risteyksessä Kalle päästää edelleen täysperävaunurekan ja kääntyy sen taakse Varkauteen päin. Koska keli on huono, Kallella on vauhtia vain 60 kilometriä tunnissa. Rekka edellä menee kovempaa ja perä heiluu paikoin liukkaalla tiellä.

Viihdekeskus Tulenliekin kohdalla Kallen silmiin osuvat kirkkaat, suoraan edestäpäin tulevat valot. Vain muutaman sekunnin aikana Kalle tajuaa, mitä on tapahtumassa ja ehtii miettiä, miten hyvä elämä hänellä on ollut. Kuuluu pamaus, jonka jälkeen ympärille laskeutuu täydellinen hiljaisuus.

Kalle avaa silmänsä ja havaitsee, että ympärillä on pimeää. Hän kokeilee liikuttaa varpaitaan ja onnekseen huomaa ettei ole halvaantunut. Auto on mennyt tien oikealle puolelle ojaan ja pian nenään tunkeutuu palaneen käry. Auton syttymisen pelossa Kalle kampeaa itsensä ulos apukuskin puolelta. Ulkona hän havaitsee, kuinka toinen auto on romuttuneena ja poikittain tiellä. Ympäristössä on verta.

Paikalle saapuu sivullisia, jotka ottavat Kallen syrjään. Shokissa hän saa soitettua keikanjärjestäjälle ja töihin, että ei pääse paikalle. Pian tulevat ambulanssit ja poliisit. Kalle viedään KYSiin. Hänellä on valtava huoli toisen auton matkustajista. Yöllä silmäkirurgi kertoo, kuinka toisessa autossa oli ollut nelihenkinen perhe, josta 5-vuotias poika menehtyi ja isä loukkaantui vakavasti. Silloin Kalle romahtaa täysin, kuten muistellessaan tapahtunutta nyt yli 10 vuotta myöhemmin.

– Perhe oli menossa lomareissulle. Minulle kerrottiin myöhemmin, että edellä olevan rekan perävaunu oli alamäessä heittelehtinyt niin, että se oli osunut perheen autoon ja poika kuoli jo silloin. Siksi heidän autonsa ajautui minun kaistalleni.

Kalle ei kehotuksesta huolimatta jäänyt sairauslomalle ja hyppäsi auton rattiinkin vain muutama päivä tapahtuneen jälkeen. Hän koki, että paluu arkeen nopeasti toimii hänelle parhaiten. Myöhemmin hän kävi vielä poliisin kuultavana, mutta ei joutunut oikeudenkäynteihin ollessaan vain sivullinen tapahtuneessa. Täysperävaunun kuljettaja sai tapahtuneesta tuomion, sillä hänellä oli liikaa nopeutta sääolosuhteisiin nähden.

”Kyllä siinä suhtautuminen elämään muuttui ja asiat menivät mittasuhteisiin.

– Itse koin, että selvisin vähällä. Perheelle tuska on varmasti ollut valtava. Lapsen kuolema on jotenkin aina niin hirvittävä. En osaa kuvitella mitään hirveämpää kuin oman lapsen menetys. Ja eihän rekkakuskikaan sitä tahallaan tehnyt, vaikka nuori ja kokematon olikin. Kova paikka se on ollut hänellekin.

Jos mahdollista, Kalle välttelee yhä pimeällä ja huonossa kelissä ajoa. Tien päällä ei myöskään vuosiin ole ollut enää kiire. Mies itse asiassa toivoisi lisää liikennevalvontaa maanteille.

– Ajan omaa nopeutta, vaikka kuinka joku roikkuisi kiinni takapuskurissa. Haluan ennemmin olla ehjänä perillä, vaikka se tarkoittaisikin, että myöhästyn. Paljon kun ajaa, näkee myös vaikka minkälaisia kaahareita. Toivoisin todella lisää liikennevalvontaa ja olen miettinyt, mikä olisi se juttu, joka saisi ihmiset ajattelemaan liikenteessä muitakin.

Tapahtunutta Kalle on vuosien varrella käsitellyt puhumalla ystäville ja läheisille. Erillistä ammattiapua tai terapiaa hän ei kaivannut, vaikka sitä hänelle heti tarjottiinkin. Kokemus jätti Kalleen syvän jäljen, vaikkei se enää päivittäin mielessä pyörikään. Jos jotain hyvää, niin elämänarvot kirkastuivat kertaheitolla.

– Elämän on vain jatkuttava. Mutta kyllä siinä suhtautuminen elämään muuttui ja asiat menivät mittasuhteisiin. Tuollaisessa hetkessä ihminen tajuaa, mikä on oikeasti tärkeää ja ymmärtää pientenkin asioiden merkityksen. Ei ole tullut valitettua pikku asioista samalla tavalla kuin ennen.

Tukea Kuopiossa

Kriisituki

Vaikeissa elämäntilannekriiseissä kriisitukea kuopiolaisille tarjoaa Kuopion kaupungin Kriisitukiryhmä.

Vaikeisiin elämäntilannekriiseihin kuuluvat tilanteet, joihin liittyy vakava psyykkisen traumatisoitumisen uhka, esim. itsemurhatilanteet, äkilliset kuolemantapaukset ja vakavat onnettomuudet.

Kriisitukiryhmä ei vastaa kriiseihin, joissa syynä parisuhdeongelmat, perheväkivalta tai rikos.

Kuopion kaupungin Kriisitukiryhmään saa yhteyden esim. oman alueen terveyskeskuksen tai työterveyshuollon kautta tai ottamalla yhteyttä Sosiaalipäivystyksen päivystysnumeroon 044 718 3930 (ei tekstiviestejä).

Avainsana on puhuminen

Kuopion kaupungin psykososiaalisen kriisivalmiusryhmän johtaja ja palveluesimies Anneli Reinikainen sanoo, että yleensä yllättävään, traumaattiseen tilanteeseen joutunut voi kokea olonsa alkuun epätodelliseksi. Hänen mukaansa voimakkaassa tunnekuormituksessa on tyypillistä, että tunteet ikään kuin katoavat joksikin aikaa.

– Ajan myötä, kun alkaa selvitä, mitä on tapahtunut, voi tulla levottomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä ja ahdistusta. Univaikeudet ovat tavallisia, samoin fyysiset reaktiot; vapina, päänsärky, sydämentykytys, väsymys, lihasjännitys, ruokahalun menetys.

Traumaattisesta kokemuksesta selviämisen avainsana on puhuminen. On hyvä, jos pääsee jakamaan kokemustaan, ajatuksiaan ja tunteitaan jonkun ulkopuolisen kanssa; ammattiauttajan tai ihmisen/ihmisten, joita tapahtuma on koskettanut.

– Tärkeää on, ettei trauman kokenut eristäydy. Arkirutiinien ylläpito voimien sallimissa rajoissa sekä unesta ja ravitsemuksesta huolehtiminen on tärkeää myös.

Psyykkinen kestävyys ja sitkeys (resilienssi) vaihtelee ihmisten välillä. Reinikainen sanoo, että apua pitää hakea silloin kun itsestä sille tuntuu tai jos jokin aikaisemmin mainituista oireista pitkittyy.

– Myös aiemmin koetut traumaattiset tilanteet ovat syy, jonka vuoksi olisi syytä hakea apua.

Etusivulla nyt