Ketkä käyttävät oikeasti valtaa Kuopiossa?

Valta keskittyy kaupunginhallitukselle, valtuustoryhmissä tietyille henkilöille ja johtaville viranhaltijoille. Onko valtuustosta tullut kumileimasin?

Kaupunginhallituksella on keskeinen rooli kunnan johtamisessa. Hallitus voi ottaa käsiteltäväksi lautakunnan päättämän asian eikä hallitusta sido lautakunnan päätös. Juha Poutanen
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Kaupunginlakimies Vesa Toivanen sanoo, että valta kuuluu valtuustolle mutta valtaa voidaan siirtää hallintosäännössä lautakunnille, kuten on tehty monissa isoissa kaupungeissa, esimerkiksi Kuopiossa.

– Kaupunginhallituksella on keskeinen rooli kunnan johtamisessa. Hallitus voi ottaa käsiteltäväksi lautakunnan päättämän asian eikä hallitusta sido lautakunnan päätös, tiivistää Toivanen.

Viikkosavo teki soittokierroksen kymmenelle kuopiolaisvaltuutetulle ja pyysi nimettömästi arvioimaan, ketkä käyttävät valtaa Kuopiossa. Lisäksi pyysimme valtuutettuja arvioimaan puolueiden sisäistä vallanjakoa. Kyselyssä pääpaino oli suurissa puolueissa, joilla on eniten valtaa Kuopiossa.

Soittokierroksen perusteella jännitteitä näyttäisi olevan eniten demareissa. Demarivaltuutettu Mikko Lankinen on saanut ryhmässään ”toisinajattelijan roolin”. Hän on kysellyt, mitä virkaa valtuustolla on, jos hallitus sanelee, miten valtuustossa päätetään. Onko valtuustosta tullut kumileimasin?

– Hallitus kokoontuu lähes 50 kertaa vuodessa ja valtuusto vain alle 10 kertaa vuodessa. Monet tärkeät kuntalaisia koskevat asiat eivät edes tule valtuustoon. Edustanko äänestäjiäni ja onko tämä demokratiaa, jos valtuusto kuittaa muodollisesti hallituksen tekemät päätökset, kyselee Lankinen.

Demareissa valtaa käyttää hallituksen varapuheenjohtaja ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Kosunen. Useat valtuutetut kuvaavat Kososta leppoisaksi poliitikoksi, jonka mielipiteisiin vaikuttavat puolueen tiukat naiset Neeta Röppänen, Irja Sokka, Tiina Kaartinen ja Iiris Asikainen. Kosusta luonnehditaan vallan välikappaleeksi, joka pitää yllä hyvää spirittiä puolueessa.

Arvelen, että valtataistelua on enemmän suurissa puolueissa kuin meidän kaltaisessa pienpuolueessa.

Poikkeuksellisesti demareiden ryhmäkurista ei ole jäljellä tällä kaudella kuin murusia. Oppositiosta kertoo se, että äänet jakaantuivat lähes tasan, kun ryhmä äänesti ensi valtuustokauden päätoimisesta hallituksen puheenjohtajasta.

Kokoomuksessa valta on keskittynyt valtuustoryhmän puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalle ja omistajajaoksen puheenjohtajalle Allu Koskiselle. Koskisella näyttää olevan onnea, että hän solahti puolivahingossa Pekka Kantasen jättämään valtatyhjiöön. Koskisen sanotaan kehittyneen. Silti muissa puolueissa epäillään, onko mies kokeneempien päättäjien, johtavan virkakunnan ja kunnallisjärjestön harmaiden eminenssien vietävissä.

Pekka Niiranen on ollut kokoomuksessa ”hankalan tyypin” maineessa, kun hän toimittajan rutiinilla kyseenalaisti hallituksessa sovittuja asioita. Muissa puolueissa pohditaan, hiljennettiinkö Niiranen antamalla hänelle puolueen ainoa lautakunnan puheenjohtajuus.

Valtuustokollegat arvelevat, että kokoomuksessa on valtatyhjiö ja Niirasella olisi nykytilanteessa sauma nousta puolueen ykköspaikoille. Sitä vastoin moni Viikkosavon haastattelema valtuutettu pitää arvoituksena, millaisen aseman saa Sari Raassina, joka epäonnistuneen eduskuntavaalin jälkeen uhkaili jättävänsä politiikan.

Keskustan vallanakselia kannattelee haastateltujen mielestä ryhmän puheenjohtaja Hannu Kananen ja hallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä. Kananen on liitoskuntien mies ja Kivelä citykepulainen. Kanasta sanotaan kokonaisuuden näkijäksi, joka osaa luopua yhteisen edun nimissä omista intresseistään. Vaikutusvaltaa keskustassa on fiksuksi päättäjäksi kuvatulla Aleksi Eskelisellä.

Tasaisessa vihreiden ryhmässä ei näyttäisi olevan takavuosien kaltaista valtataistelua, jota kävivät Harri Auvinen ja nykyään keskustan riveissä toimiva Hetti Rytsy. Auvinen itse arvioi, että heillä on nyt historiansa laadukkain lista ja puolue on nousemassa suurten rinnalle. Perussuomalaisilla on tätä nykyä vain 4 valtuutettua, mutta jos gallup-menestys toteutuu, puolue kaipaa uusia johtajia.

Vasemmiston ryhmänpuheenjohtaja Laura Meriluoto sanoo, että yksittäisellä päättäjällä on paremmat mahdollisuudet käyttää valtaa, jos hän saa viranhaltijat puolelleen.

– Arvelen, että valtataistelua on enemmän suurissa puolueissa kuin meidän kaltaisessa pienpuolueessa. Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen on voimakastahtoinen vallankäyttäjä, vaikka häntä pidetään vain mukavana seuramiehenä. Jos et saa viranhaltijoita ajatuksiesi taakse, on vaikea saada päätöksiä eteenpäin.

Juttua muokattu 16.4.2021 klo 14.25. Antti Kivelän sukunimi korjattu Kivistöstä Kiveläksi, "Kananen on liitoskuntien mies..." alkavassa lauseessa.

Kommentoi