Maskiroska ja ruokajäte työllistää kaupungin kunnossapitoa - "Jotenkin se eväs jaksetaan kantaa puistoon tai laavulle, mutta ei sitten sieltä pois"

Korona-ajan ilmiönä näkyy paitsi maskiroskien lisääntyminen myös laavujen ja puistojen roskaantuminen ruokajätteestä.

Kevät on sulattanut hanget ja paljastanut maahan nakatut roskat, joihin kuuluu nykyään myös paljon kasvomaskeja. Maija Pellinen
Inka Matilainen

Inka Matilainen

Kaduille ja ojanpieluksiin heitetyt kasvomaskit työllistävät kaupungin kunnossapitoa. Kunnossapitopäällikkö Jere Toppinen kertoo, että kaikkien pysäkeillä sijaitsevien roskisten tyhjennyskertoja on jouduttu lisäämään. Silti kasvomaskeja löytyy pitkin ja poikin tienpientareita ja katujen varsia.

– Niitä on varmasti mennyt paljon myös lumenkaatopaikoille aurausten mukana. Siellä odottaa iso siivoaminen, kun lumet sulavat. Kaikki nämä näkyvät kasvavina kaupungin kunnossapidon kustannuksina, joka on viime kädessä meidän kaikkien yhteinen kulu.

Toppinen kertoo, että ilmiö on sama kaikissa Suomen isoissa kaupungeissa. Viime keväänä uutena ilmiönä nousi myös niin kutsuttujen piknik -paikkojen kuten puistojen likaantuminen noutoruokaroskasta.

 – Se alkoi näkyä samaan aikaan kun ravintoloiden etämyynti alkoi. Puistoihin ja muihin piknik-paikkoihin alkoi ilmestyä erilaista ruokajätetty kuten pitsalaatikoita. Samanlainen ilmiö on nähty myös laavuilla. Jotenkin se eväs jaksetaan kantaa puistoon tai laavulle, mutta ei sitten sieltä pois.

Kuopion kaupunkialueella on 1500 roska-astiaa, mutta Toppisen mukaan määrä ei roskaamisesta päätellen riitä. Astioista reilut tuhat on muutettu vähän aikaa sitten 30 litraisista astioista 60 litraisiksi.

– Isompia roska-astioita ei yksittäinen työntekijä pysty tyhjentämään, vaan tarvittaisiin tyhjennyskalustoa, joten toivotaan, että tämä auttaa. Ja kaikki aloitteet uusista roskiksista kyllä käsitellään, vaikka aina yksittäinen lähestyminen ei johtaisikaan roskiksen tuloon. Aloitteita käsitellään könttänä ja arvioidaan, missä tarve on suurin.

Jotenkin se eväs jaksetaan kantaa sinne puistoon tai laavulle, mutta ei sitten sieltä pois.

Toppinen muistuttaa, että kunnossa- ja puhtaanapidossa vastuu on myös kiinteistönomistajilla. Kaikki sotkut eivät kuulu kaupungin siivottaviksi. Samalla hän kiittelee yhdistyksiä ja muita tahoja, jotka ovat oma-aloitteisesti tarjoutuneet siivoamaan ympäristöä.

– Suhtaudumme näihin erittäin positiivisesti ja toimitamme tarvittavat roska-astiat. Tarkoitus ei ole missään nimessä sälyttää meidän tehtäviä muille, mutta nämä muistuttavat hienosti, että puhdas ympäristö on meidän kaikkien yhteinen asia, johon voi vaikuttaa. Se on yhteisestä omaisuudesta huolenpitoa.

Kommentoi