Laura Lahti koordinoi vapaaehtoisdoulatoimintaa. Minna Kaarakainen on toiminut vapaaehtoisena doulana jo viisi vuotta. Sylissä ensikodin vauvanukke, jolle voi harjoitella vaikka vaipanvaihtoa. Inka Matilainen

Vapaaehtoisesti tukena raskaudessa ja synnytyksessä: "Elämän ihmeellisyys on se, mikä kiehtoo tässä"

Vapaaehtoiset doulat ovat äitien tukena niin raskausaikana kuin synnytyksessäkin.

Inka Matilainen

Inka Matilainen

Kuopiolainen Minna Kaarakainen on toiminut vapaaehtoisena doulana nyt viiden vuoden ajan. Doula on synnyttäjän tukihenkilö, joka tarjoaa fyysistä, henkistä ja tiedollista tukea raskausaikana, synnytyksessä ja/tai synnytyksen jälkeen. Kaarakaisella itsellään on kaksi lasta, joiden syntymät ovat jääneet lähtemättömästi mieleen ja halu tehdä vapaaehtoistyötä kyti pitkään.

– Kun omat lapseni kasvoivat riittävän isoiksi, niin ettei heidän hoitoa tarvinnut enää murehtia, päätin tarttua tilaisuuteen. Doulana koen, että on suuri etuoikeus päästä äidin ja perheen mukaan. Tehtävä on aika vaativa, joutuu päivystämään ja raskaus ja synnytys ovat voimakkaita kokemuksia, joita miehet eivät voi kokea ja on hienoa, jos siinä voi olla avuksi. Elämän ihmeellisyys on se, mikä kiehtoo tässä. Doulan tehtävään liittyy myös vahva vertaistuellinen puoli.

Kuopion alueella työskentelee tällä hetkellä 15 vapaaehtoista doulaa, joista Kaarakainen on yksi. Vapaaehtoisdoulatoimintaa järjestää ja tarjoaa Kuopion ensikotiyhdistys ry. Yhdistys kouluttaa vapaaehtoiset ja tarjoaa sekä tukea että työnohjausta myös koulutuksen jälkeen.

– Vapaaehtoisdoulat tekevät työtä oman jaksamisensa ja elämäntilanteen mukaan. Siksi aktiivisten doulien määrä hieman vaihtelee. Vapaaehtoisdoulia koulutetaan joka toinen vuosi. Viimeinen 7-henkinen ryhmä valmistui tammikuussa, kertoo toimintaa koordinoiva Laura Lahti Kuopion ensikotiyhdistykseltä.

Maksuton palvelu on suunnattu erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Vapaaehtoisdoulaa voi pyytää esimerkiksi silloin, kun perheellä on vaikea taloudellinen tilanne, synnyttäjä on alle 18 -vuotias, turvapaikanhakija tai perheessä on päihde- tai mielenterveyspulmia tai jokin muu erityinen syy.

– Meihin otetaan yhteyttä hyvin eri vaiheissa. Varhaisimmat soittavat jo raskausviikolla 12, jotkut taas vasta viikkoa ennen laskettua aikaa. Itsellisiä äitejä ja syystä tai toisesta yksinodottavia on myös koko ajan enemmän. Meille voi olla yhteydessä missä vaiheessa raskautta tahansa. Jokainen tilanne katsotaan sekä äidin, vauvan että doulien kohdalta tapauskohtaisesti, Lahti avaa.

Yritetään ennen kaikkea tehdä äidin olo mahdollisimman mukavaksi.

Doula tarjoaa läsnäoloa, tiedollista ja fyysistä tukea. Hän tsemppaa, rentouttaa ja rauhoittaa. Sairaalassa doula pyrkii viemään äidin ajatukset pois kivusta, muistuttaa syömisen ja juomisen sekä liikkumisen tärkeydestä ja on ennen kaikkea läsnä.

– Yritetään ennen kaikkea tehdä äidin olo mahdollisimman mukavaksi. Kerrotaan paljon mitä tapahtuu seuraavaksi, sitten myös jutellaan ihan niitä näitä. Doula saattaa hieroa tai pitää kädestä. Siinä ollaan myös usein isänkin tukena. Etenkin jos lapsi on ensimmäinen, myös isiä jännittää. Kaikki lähtee äidin ja perheen toiveista, Kaarakainen kuvailee.

Doulat tekevät töitä pareina ja ovat tukena koko perheelle. Tehtävän kaareen kuuluu olla äidin tukena raskausaikana, sitten mukana synnytyksessä ja lopulta tavataan vielä synnytyksen jälkeen. Ennen synnytystä tapaamisia on tyypillisesti muutama. Niissä keskustellaan erilaisista vanhemmuuteen ja raskauteen liittyvistä teemoista.

– Viimeisessä tapaamisessa nuuhkitaan vauvaa ja kysellään, millainen tunne äidille synnytyksestä jäi. Siinä ympyrä ikään kuin sulkeutuu, Kaarakainen kertoo.

Maadoittumista elämän ydinkysymysten äärelle

Lahti ja Kaarakainen arvioivat kumpikin, että iso motivaattori vapaaehtoisdoulille on spesiaali tunne, kun vauva syntyy, vaikka doula ei lopulta olisikaan ollut synnytyksessä mukana. Kaarakainen kertoo, että hänellä on vapaaehtoisuransa aikana ollut 15–20 tukisuhdetta ja hän on saanut olla mukana noin 10:ssä synnytyksessä.

– Siinä maadottuu itsekin aina elämän ydinkysymysten äärelle. Kaikki pienet murheet unohtuvat siinä hetkessä. Ja jokainen tukisuhde on ollut ihan yhtä palkitseva olipa synnytyksessä ollut mukana tai ei. Tukisuhteita mahtuu vuoteen yleensä 4–5 ja pidän siitä, että koko ajan on joku menossa. Tälläkin hetkellä on yksi perhe.

Doula on hyvin usein yksinsynnyttävän tukena. Kaarakainen ja Lahti ovat sanovat, että osalle äideistä täysin ulkopuolelta tuleva tukihenkilö on parempi kuin vaikka ystävä tai lähisukulainen.

– Joillekin äideille ajatus siitä, että lähi-ihminen kuten, vaikka ystävä jakaa niin intiimin ja paljaan hetken on hankala. Siihen usein liittyy ennakkoasetelmia, joita ei ole doulan kanssa, Kaarakainen sanoo.

– Meillä doulat saavat valtavasti hyvää palautetta. Äidit ja perheet ovat usein hyvin kiitollisia, etenkin kun toiminta on täysin vapaaehtoista ja mukana on ollut ihminen jakamassa niin merkityksellisen elämänkokemuksen, Lahti lisää.

Korona-aikaan synnytyksessä mukana on saanut olla yksi tukihenkilö. Normaalitilanteessa synnytyksessä voi olla mukana sekä puoliso tai muu läheinen että doula. Näissä tilanteissa, korona-aikana doula on usein jäänyt salin ulkopuolelle, jos kumppani on ollut elämässä, vaikka muuten hänet olisi haluttu mukaan. Lahti ja Kaarakainen muistuttavat, että vapaaehtoisdoulaa voi kysyä koronasta huolimatta.

– Toivon mukaan sairaaloissa saataisiin purettua tilannetta niin, että synnytykseen saisi mennä mukaan useampi henkilö. Tässä korona-aikaan on näkynyt kyselyjen hiljentymistä, vaikka tukea on edelleen saatavilla ja yksin ei tarvitse pärjätä.

Etusivulla nyt