Lähiöissä kaivataan apteekkeja - "Kysy keneltä vain, apteekin puute on iso ongelma"

Viikkosavo kävi kyselemässä Puijonlaakson, Männistö ja Neulamäen asukkaiden käsityksiä asuinalueestaan. Millaisia eroja on Kuopion kaupunginosien välillä?

Vieno Vartiainen ja Seija Lipponen ovat vihaisia: ”Männistössä ei ole apteekkia, vaikka kaupunginosassa asuu runsaasti senioreita.” Ismo Vornanen
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Männistön torilla liikkui viime keskiviikkona etupäässä eläkeläisiä. Onhan Männistössä ikäihmisten kampuksena mainostettu kortteli. Männistössä asuvilla rouvilla Vieno Vartiaisella ja Seija Lipposella on selvä käsitys, mikä heikentää Männistön hyvinvointia: apteekin puute. Rouvat toivovat myös toista kauppaa, jotta kilpailu pitäisi hinnat kurissa. Heitä kismittää myös ainoan pankin lakkautus.

– Meillä on täällä kapakat ja kampaamot. Mutta kysy keneltä vain, apteekin puute on iso ongelma. Tänne on rakennettu uusia taloja, yksi tornitalo ja vanhusten kampus. Lähtikö apteekki siksi, että vanhukset tarvitsevat reseptilääkkeitä ja apteekit myyvät isoissa kauppakeskuksissa turhia rasvoja rikastumisen toivossa, sanovat Vartiainen ja Lipponen yhteen ääneen.

Kolmas rouva kuuli ohi kulkiessaan toimittajan ja rouvien välisen keskustelun ja huikkasi väliin, että hän pitää törkeänä apteekin lähtöä ikäihmisiä vilisevällä alueella.

– Olen asunut Männistössä 76 vuotta ja aion kuolla Männistössä. Elämääni vaikeuttaa se, että joudun hakemaan lääkkeeni keskustasta.

Syksyllä Mikkelistä terveystieteitä opiskelemaan Kuopioon tullut Mari Harmoinen nauttii Neulamäen lenkkimaastoista: ”Luontoihmisenä tykkään erityisesti Neulamäen kahdesta näköalapaikasta.” Ismo Vornanen

Myös Neulamäessä vanhempi väki näyttää pelkäävän, jos kaupunginosan apteekki muuttaa vilkkaimmille kauppapaikoille. Puijonlaaksossa taas oltiin kiitollisia, että lähipalveluihin kuuluu apteekki, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut.

Muuttuuko kaupunkisuunnittelu, jos pandemiat yleistyvät?

Puijonlaakson torilla Heikki Eskelisellä oli toisenlainen viesti kaupunkisuunnitteluun. Hänen mielestään ilmaisten parkkipaikkojen täytyy säilyä eikä parkkihallia saa rakentaa.

– Jos meiltä viedään tehorakentamisen nimissä ostoskeskuksen parkkialue, elinvoima alueella kuivuu. Näillä nurkilla ei ole totuttu maksamaan parkkimaksuja eikä totuta. Puijonlaakso on omavarainen ja meillä on katettu sisätori. Sammakkolammen saneeraus on pian valmis viihtymistä varten. Emme tarvitse matkustaa lainkaan keskustaan.

Onko Kuopion kaupunginosien välillä palveluissa eroa? Apteekin kaltaisiin, yksityisten tuottamiin palveluihin on kaupungin hankala vaikuttaa. Kaupungin strategissa lukee kunnianhimoisesti: ”Hyvän elämän pääkaupunki”, josta asukkaat muistuttavat, kun palveluissa on huomauttamista.

Kaupungin hyvinvointikoordinaattori Tanja Tilles-Tirkkonen nostaa Kuopion hyvinvointikertomuksesta ja hyvinvoiva Kuopio - ohjelmasta muutaman tärpin. Hyvinvointi koostuu hyvän arjen rutiineista, liikunnasta ja hyvästä ravinnosta. Hyvässä elämässä pitää olla kanssakulkijoita ja tukiverkostoa, riittävä toimeentulo ja viihtyisä asuinympäristö.

– Meillä ei ole tutkittua tietoa kaupunginosakohtaisista hyvinvoinnin eroista. Kyselytutkimusten ongelma on se, että niihin vastaa valtaosin naiset. Kaupunki huolehtii hyvinvoinnin rakenteista, mutta ihmisillä on myös oma vastuu hyvinvoinnistaan.

Mutta kysy keneltä vain, apteekin puute on iso ongelma.

Puijonlaakson torilla Heikki Eskelinen on kiitollinen katetusta Puijonlaakson torista: ”Parkkipaikan päälle ei saa rakentaa taloja.” Ismo Vornanen

Sairastavuus on Kuopion seudulla valtakunnallisesti korkealla tasolla. Tilles-Tirkkonen arvioi, että hyvin suunniteltu elinympäristö ohjaa ihmisiä aktiivisuuteen ja terveellisiin elämäntapoihin.

– Toisaalta juuri nyt ihmisiä eristetään pandemian vuoksi. Muuttuuko kaupunkisuunnittelu, jos pandemiat yleistyvät?

Käsitys hyvästä asuinympäristöstä voi myös muuttua. Kun Tilles-Tirkkonen itse muutti Hiltulanlahteen, perhe pohti, miten he sopeutuvat pöpelikköön, josta puuttuu muun muassa katuvalot.

– Lenkki-ihmisinä aloimme nauttia luonnonmukaisesta ympäristöstä emmekä pian edes kaivanneet valoja. Lapsille Hiltulanlahdessa ovat kuitenkin hienot koulut ja päiväkodit.

Kommentti Ismo Vornanen : Apteekkilupa remonttiin

Joku ilkeä on sanonut, että apteekkilupa on lupa painaa rahaa ja tulonsiirto sairailta rikkaille apteekkareille. Männistön tädeillä oli varma käsitys, miksi apteekki muutti pois kaupunginosasta. Mummojen reseptilääkkeet eivät tuota yhtä hyvin kuin naamarasvat ja muut kempparituotteet jättimarkettien kyljessä.

Myös Neulamäen seniorit pelkäävät, että apteekki muuttaa paremmille raha-apajille. Apteekin pitäisi olla kuluttajalle lähipalvelu. Kuka muu hyötyy luvanvaraisesta apteekkijärjestelmästä kuin hyvin toimeen tuleva apteekkarikunta? Apteekkariliitto puolustaa etuoikeuttaan lääketurvallisuudella. Onkohan asiaa tutkittu tai tehty kansainvälistä vertailua?

Apteekkiyrityksiä nousisi joka lähiöön, jos niitä saisi perustaa kysynnän mukaan. Päteviä proviisoreja ja farmaseutteja olisi tyrkyllä. Apteekin omistaja voisi olla joku muunkin, kuin monopoliasemassa oleva apteekkari. Ohjaahan valtamerilaivojakin koulutettu kapteeni, mutta varustamon voi omistaa maallikko.

Nykysysteemissä apteekkarin on kuoltava tai jäätävä eläkkeelle ennen kuin lupa vapautuu yhdelle etuoikeutetulle proviisorille, jolle Fimean kabineteissa myönnetään apteekkilupa kuin lottovoitto. Apteekkarit eivät kilpaile hinnoilla. Hinnat määräytyvät automaattisesti ja apteekkarin kate on vakio. Kauan kesti ennen kuin autojen katsastustoiminta avattiin? Kukapa kaipaa enää tylyä palvelua ja kalliita hintoja, joihin autoilijoiden oli ennen muinoin sopeuduttava.

Juttua muokattu 6.5.2021 kello 8.25 Korjattu Mari Harmoisen kuvan kuvatekstiä. Muutettu Harmoisen opiskeluala kauppatieteistä terveystieteiksi.

6.5.2021 kello 15.48 Täsmennys apteekkikommenttikohtaan, jossa todetaan: ”Apteekkarit eivät kilpaile hinnoilla. Hinnat määräytyvät automaattisesti ja apteekkarin kate on vakio.” Todellisuudessa kate on vakio vain liikevaihdoltaan saman suuruisissa apteekeissa. Apteekkien talouteen vaikuttaa valtiolle maksettava apteekkivero. Apteekkiveron suuruus perustuu apteekin liikevaihtoon ja se on progressiivinen. Kaikkein pienimmät apteekit eivät maksa apteekkiveroa lainkaan, suurimmat apteekit maksavat apteekkiveroa 11,2%. Erityisesti yliopistollisissa apteekeissa kalliiden lääkkeiden osuus korostuu; korkeasta apteekkiverosta johtuen nämä apteekit joutuvatkin myymään kalliit lääkkeet tappiolla. Vertailun vuoksi, pienet apteekit myyvät samat lääkkeet isolla voitolla. 

Kommentoi