Pyörällä Kuopiosta aina Amerikkaan saakka

Kuopiolaiset partiolaisnuoret polkivat neljistään Kuopiosta Iisalmeen.

Pessi Liimatainen, Henri Kaján, Karlo Aura ja Nuutti Tolkki kuvattuna Sorsasalossa. Lauri Tolkki
Inka Matilainen

Inka Matilainen

Savo Volley pyöräili Kuopiosta Vieremälle pari viikkoa sitten ja melkein kaikki pääsivät perillekin. Mutta osaavat sitä nuoremmatkin, todistavat 15-vuotiaat Puijon Pakertajien partiolaiset Karlo Aura, Henrik Kaján, Pessi Liimatainen ja Nuutti Tolkki, jotka polkivat toukokuun alussa Amerikkaan.

Nuoret lähtivät matkaan neljistään. Pyöräretki starttasi vapunpäivänä Kuopiosta kohti Iisalmen Amerikkaa. Matkalla hei yöpyivät Lapinlahdella ja kilometrejä kertyi yhteensä 105. Reissu vei yhteensä 33 tuntia, joista Amerikkaan pääsy kesti 28 tuntia.

Idea syntyi, kun Karlo, Henrik, Pessi ja Nuutti tutkailivat partion retkeilytapoihin keskittyvässä kokouksessa Pohjois-Savon karttaa. Yksi heistä hoksasi kartalta erikoisemman paikannimen Iisalmen rajojen sisäpuolelta. Kartasta silmiin pisti Amerikka ja kun hetken asialle oli naureskeltu, alkoivat nuoret miettiä, kuinka Amerikkaan voisi lähteä retkelle. Aluksi ideaa pyöriteltiin teoriatasolla, mutta lopulta ajatuksesta päätettiin tehdä totta.

– Teinipoikien pyöräretki toukokuun keleissä voi kuulostaa hurjalta, mutta partiolaisten tapaan lähes kaikkeen oli varauduttu ja olipa yhdellä retkeläisellä myös tuore ensiapukorttikin suoritettuna. Ja jos isompia ongelmia olisi ilmaantunut, olin varautunut olemaan puhelinsoiton päässä, ryhmän aikuinen ohjaaja, Lauri Tolkki kertoo.

Matkareitti kulki Siilinjärven kautta Maaningalle, jossa pojat pitivät vähän pidemmän lounastauon ja katselivat kylänraitin rauhallista vappuvilinää. Maaningalta pyöräily jatkui Viannan kanavan ylitse Onkiveden länsipuolelle ja siitä pohjoiseen kohti Iisalmea. Yöpaikaksi oli ennalta sovittu Lapinlahden Martikkalan kyläkoulun piha. Sinne saavuttaessa nuorilla oli jo 75 kilometriä takana, josta iso osa vastatuuleen, eli lepotauko tuli tarpeeseen.

Sunnuntai-aamuna pojat jatkoivat matkaa ennen yhdeksää. Alamäkiä pitkin olikin sitten mukava lasketella Iisalmen puolelle ja kohti Amerikan ihmeitä.

Partiolaisten tapaan lähes kaikkeen oli varauduttu.

Iisalmen Amerikassa ei ole monikaistaisia moottoriteitä, vaan aika kelirikkoista hiekkatietä, joka aamun pakkasessa oli sopivasti jäässä. Myöskään väkimäärä ei runsaudella hämmästyttänyt eikä pilvenpiirtäjiäkään pellon laidasta löytynyt. Paikallinen väestö suhtautui turisteihin myönteisesti ihmetellen, mutta matkamuistomyymälät loistivat poissaolollaan. Tärkein tuli kuitenkin saavutettua – perille päästiin ja Amerikassa oli käyty.

– Viimeiset 10 kilometriä oli raskasta kun alkoi väsyttää ja voimat käydä vähiin, Karlo sanoo.

Paluumatka takaisin Kuopioon hoituikin tulomatkaa helpommin. Iisalmeen poljettua nuoret kävivät ansaitulla pizza-tankkauksella paikallisessa buffetissa ja siirtyivät rautatieasemalle. Mieleenpainuvinta nuorille oli perille pääsy pitkän pyöräilyn jälkeen ja ilman aikuisia tehty matka.

– Retkessä oli mieleenpainuvinta astuminen Kuopion juna-asemalle ja siitä tullut fiilis, Pessi kommentoi.

Kommentoi