Näistä asioista huomenna valittava uusi valtuusto joutuu päättämään

Uudet valtuutetut joutuvat pandemian seurausten korjaustöihin, tekemään kipeitä talouspäätöksiä ja päättämään uusista kasvusuunnista.

Uudet valtuutetut joutuvat ehkä vielä kerran ottamaan kantaa Kuopion Sorsasaloon suunnitellusta Finnpulpin sellutehtaasta. Kuvituskuva. Juha Poutanen
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Tulevien valtuutettujen on ymmärrettävä, mihin palveluihin ja investointeihin kaupungilla on varaa ja mitä kustannuksia on syytä hillitä. Poliitikkojen on pysyttävä kärryillä, mitä tapahtuu kaupunkikonsernin yhtiöiden ja kuntayhtymien taloudessa.

Vuoden 2020 lopussa Kuopiolla oli lainaa 460 miljoonaa euroa, mikä tekee 3 800 euroa asukasta kohti. Velka nousee suunnitelluilla investoinneilla vuoteen 2024 mennessä 5400 euroon asukasta kohti. Tällä ajanjaksolla investoinnit kasvavat vuotuisesta 80 miljoonasta eurosta 100 miljoonaan euroon vuodessa.

Kysyimme kaupungin johtavilta viranhaltijoilta, millaisia haasteita tulevat valtuutetut joutuvat ratkomaan. Strategiajohtaja Sirpa Hyvönen-Lätin mukaan uusien valtuutettujen on syytä perehtyä koulu- ja päiväkotiverkostoon sekä liikennejärjestelmien kehittämiseen ja miten ne sopivat kaupungin muuhun yhdyskuntarakentamiseen.

– Valtuuston päätettäviksi tulee Hatsalan korvaava kouluinvestointi, Ylä-Pyörön peruskorjaus sekä kaupungintalon peruskorjaus. Jalkapallostadionin hankesuunnitelman osalta päätös menee nykyiseen valtuustoon.

Uusien valtuutettujen tulee linjata kaupungin tulevat kasvusuunnat ja kaupunkirakenne. Miten kuntien rooli muuttuu yhtiöiden ja kiinteistöjen omistuksissa, jos hyvinvointialueuudistus toteutuu. Kuntien välinen yhteistyö tulevaisuudessa saattaa saada uusia muotoja.

– Suurimpina haasteina tulevalla valtuustokaudella ovat pandemian jälkiseurausten korjaaminen, talouden alijäämän 20 miljoonan euron tasapainottaminen, investointien rahoitus ja kaupungin vanhojen alueiden peruskorjaustarve.

Valtuuston päätettäviksi tulee Hatsalan korvaava kouluinvestointi, Ylä-Pyörön peruskorjaus sekä kaupungintalon peruskorjaus.

Valtuutetut saattavat joutua historialliseen muutokseen, jos tällä hetkellä kaavailtu maakunnallinen sote toteutuu. Tällöin merkittävä osa palveluista, budjetista ja henkilöstöstä siirtyy uuteen organisaatioon.

Elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen muistuttaa uusille valtuutetuille, että Kuopion kaupunki on menestynyt hyvin viime vuosina valtakunnallisissa yli 100 000 asukkaan kaupunkivertailuissa.

– Elinkeinoelämälle suunnatuissa tutkimuksissa ja lapsiperheille suunnatuissa kyselytutkimuksissa Kuopio on Suomen kärkikaupunkien joukossa. Tätä työtä pitää valtuutettujen jatkaa. On rakennettava uusia elinkeinoalueita, satsattava Savilahden kehittämiseen ja yritys- ja oppilaitoskumppanuuksiin Savilahdessa.

Pitkänen muistuttaa, että työpaikat turvaavat kaupungin hyvän kehityksen Itä-Suomen keskuksena. Kuopion on Suomen suurin maidontuottaja ja toiseksi suurin naudanlihantuottaja. Pitkänen ei unohtaisi sitäkään, että elinvoimaiset maaseutualueet tarvitsevat riittävät palvelut ja koulurakenteet.

– Finnpulp -hankkeessa olen saanut kaupungin nykyisiltä päättäjiltä johdonmukaisesti tukea, että hanketta tulee viedä eteenpäin. Kuntaliitosten jälkeen kaupunkiin kuuluu laajoja maaseutualueita ja entisiä kuntakeskuksia. Maaseutualueilla asuu 25 000 asukasta ja siellä on 5000 työpaikkaa.

Olemme nyt nousseet Suomessa 10 vuoden aikana merkittävästi mielikuvallisesti ja imagollisesti. Kuinka pidetään tuo sijoitus?

Elinkeinojohtaja kiinnittää valtuutettujen huomiota työperäiseen maahanmuuttoon ja kaupungin edunvalvonnan tärkeyteen.

Markkinointijohtaja Kirsi Soininen puhuu Kuopion vetovoimasta ja pitovoimasta kuntien välisessä kilpailussa.

– Olemme nyt nousseet Suomessa 10 vuoden aikana merkittävästi mielikuvallisesti ja imagollisesti. Kuinka pidetään tuo sijoitus? Se vaatii markkinointipanostuksia. Tärkeitä ovat Kuopion vetovoimamarkkinointi yritysyhteistyössä, osaajarekrytoinnissa ja millainen mielikuva kaupungista on työnantajana.

”Eri näkökulmat ovat rikkaus”

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas odottaa mielenkiinnolla millainen yhteistyö kehittyy uusien valtuutettujen kanssa. Hänen mielestään valtuustossa on heti alkuun luotava hyvä päätöksenteon henki ja kulttuuri.

– Politiikassa tarvitaan virkamiesten ja poliitikkojen välistä kunnioitusta, jossa avoimesti keskustellaan tietoon pohjautuen sekä myönteisistä että haastavista kehityslinjoista. Politiikan erilaiset näkökulmat ovat rikkaus, josta syntyy yhteinen tahto tarvittaessa äänestämällä. Virkamiesten ja poliitikkojen molemminpuolinen toistensa arvostaminen ja perehtyminen asioihin auttaa päätöksenteossa.

Vähäkankaan omalla sektorilla tulevat valtuutetut voivat varautua pandemian jälkityöhön esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen. Tulossa on kulttuuri-, ja liikuntaohjelma, hanke työikäisen väestön mielenterveyden kohentamiseen ja päihteidenkäytön vähentämiseen.

– Varaudumme päivähoidon maksujen alentamiseen ja toisen asteen oppivelvollisuudesta koituviin lisävelvoitteisiin. Investoinneissa painottuvat päiväkoti- ja koulurakentaminen, lähiliikunta ja kansalaisopiston palvelut. Valmistelussa on Riistaveden lähipalvelukeskus. Lumitin rakentaminen ja Savilahden liikuntakeskus ja stadionratkaisu ovat keskeisiä investointeja.

Kommentoi