Johanna, Noora ja Nina Hyvärinen sekä Diva-koira asuvat Kuopion Neulamäessä. Inka Matilainen

Noora ja Johanna pyörittävät lapsiperhearkea opiskelijabudjetilla: "Meillä kävi suorastaan lottovoitto, kun raskaus alkoi ensimmäisestä yrittämästä. Montaa kertaa ei olisi ollut varaa yrittää"

Noora ja Johanna eivät halunneet lykätä perheen perustamista rahan niukkuuden vuoksi.

Inka Matilainen

Inka Matilainen

Kun kuopiolaiset Johanna (28) ja Noora (25) Hyvärinen reilu pari vuotta sitten päättivät perustaa perheen, piti heidän miettiä tarkkaan, kuinka monta kertaa heillä on vara käydä hedelmöityshoidoissa jos heti ensimmäisellä kerralla ei tärppääkään. Taloutta pyöritettiin silloin, kuten vielä nytkin täysin opiskelijatuloilla.

– Meillä kävi suorastaan lottovoitto, kun raskaus alkoi ensimmäisestä yrittämästä. Maksoimme hoidon säästöistä, joihin olimme ehtineet kerryttää jonkin verran rahaa. Montaa kertaa ei olisi ollut varaa yrittää, koska olemme molemmat vielä opiskelijoita, Noora sanoo vähän päälle vuoden ikäinen Nina sylissään.

Noora päätti juuri kolmannen opintovuotensa rakennusalalla ja hänen pitäisi valmistua rakennusinsinööriksi vuoden päästä. Johanna taas tähtää fysioterapeutiksi ja opintoja on takana vuoden verran.

– Aikaisemmin luin kandiksi historiassa ja olin pari vuotta töissä. Pidin ennen äitiyslomaa kaksi välivuotta. Ja pidimme molemmat äitiyslomaa, Johanna avaa.

Arkea pariskunta pyörittää opintotuella ja opintolainalla. Lisätienestiä he ovat hankkineet parin vuoden ajan tekemällä kesät siivoustöitä Servicalla. Pientä tuloa tai ainakin säästöä tulee myös harrastuksista. Johanna välillä ohjaa Kuopion Parkour akatemialla, Noora taas Kuopion Cheer Starsilla, jolloin omat harrastusmaksut kompensoituvat. Iso raha on myös noin sadan euron suuruinen opintotukeen maksettava huoltajakorotus.

– Välillä on myös tehty yksittäisiä pitkiä viikonloppuja töitä. Lomalla ei paljon pysty kesällä olemaan, koska se on ainut aika tehdä tuloja. Jos jotain hyvää, niin opiskelijavanhempien lapselta ei peritä päivähoitomaksua. Siinä säästää opiskelukuukausina.

Se mitä luonnollisesti jää, laitetaan säästöön.

Taloudellinen vakaus on monille tärkeä päämäärä ennen perheen perustamista. Osa tutuista onkin kysellyt pariskunnalta, kuinka he pärjäävät kun molemmat opiskelevat. Johannalle ja Nooralle rahan niukkuus ei estänyt perhehaaveita, vaikka lapseen uppoava rahamäärä hieman yllättikin.

– Olimme saaneet, jotain kerrytettyä säästöön ennen lapsen tuloa. Kieltämättä se kyllä yllätti, miten nopeasti ne säästöt hupenee. Lapseen liittyvissä hankinnoissa olemme tehneet myös niin, että toivomme tarpeellisia asioita Ninalle lahjaksi. Ja kaikki turha laitetaan heti itse kiertoon ja katsotaan löytyisikö joku asia ensin käytettynä edullisemmin kuin uutena, Johanna sanoo.

– Ja tässä on se hyvä puoli, että Ninahan ei osaa vielä vaatia mitään muuta kuin huolenpitoa ja rakkautta. Harrastukset ja viihdykkeet on tässä vaiheessa hyvin halpoja. Sitten, kun hän on siinä iässä, että pitää olla vaikka tietynlaisia leluja, me molemmat olemme valmistuneet ja toivon mukaan täysin työelämässä, jolloin tilanne onkin aivan toinen, lisää Noora.

Kumpikaan naisista ei ole halunnut lähteä tekemään töitä opiskelujen ohella. Se olisi liian rankkaa perhearjessa. Siksi he ovat opetelleet soveltamaan ja säästämään kaikessa, missä mahdollista. Kituuttamista perheessä ei kuitenkaan harrasteta.

– Se mitä luonnollisesti jää, laitetaan säästöön. Esimerkiksi lomarahat laitamme aina säästöön, mutta jos välillä ei jää mitään, niin sitten ei jää. Haluamme myös elää elämää ja tehdä asioita, eikä kituuteta tai säästetä vaan säästämisen riemusta, Noora sanoo.

– Meillä on auto, vaikka se onkin kuluerä, mutta sitä tarvitaan töissä ja sukuloidessa. Ninalla ja koiralla on hyvät vakuutukset, mistä on ollut todella paljon apua, kun on tullut yllättäviä lääkärikäyntejä.

Arjen pyörittäminen ei vaadi kahden opiskelijan perheessä vain rahallista suunnittelua vaan myös tiukkaa mietintää aikataulujen suhteen, jotta kumpikin saisi opintoja edistettyä. Pienen taaperon kanssa opiskeluun on vaikea keskittyä ja aina luennot eivät satu ”virka-ajalle”. Tärkeää on myös, että kumpikin saa myös omaa aikaa ja arki jaetaan tasapuolisesti.

– Jos Nina tulee kipeäksi pitää miettiä, kumpi jättää luennot välistä. Välillä toinen lähtee esimerkiksi lapsen kanssa ulos, jotta toinen saa tehtyä kouluhommia. Samalla on haluttu pitää Ninan päivärytmi tietynlaisena kaiken keskellä. Onhan siinä säätöä, mutta siihen on jo tottunut, Noora pohtii.

Etusivulla nyt