Kommentti: Miksi Saarinen on persona non-grata?

Jari Saarisen este sairaanhoitopiirin johtajaksi näytti olevan kuopiolaisuus.

Sairaanhoitopiirin tiedotteessa kerrottiin, että Jari Saarisen johtamis- ja työkokemus on kolmesta päähakijasta vahvin. Sairaanhoitopiirin johtajaksi valittiin kuitenkin diplomi-insinööri Jan Tollet. Juha Poutanen
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Kuopion ja maakunnan välillä kytee epäluulo. Kuntayhtymien äänileikkurin ansiosta maakunnan väki voi pitää keskuskaupunkia pihdeissään asukaslukuaan suuremmalla ääniosuudella.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (shp) valitsi johtajakseen diplomi-insinöörin, Itä-Suomen laboratoriokeskuksen toimitusjohtajan Jan Tolletin. Tollet on epäilemättä kansainvälisen tason saneeraaja, Aasiassa vuosia työskennellyt pätevä yleisjohtaja. Mutta onko hän yhtä sopiva kuin sote-asioita vuosikausia pyöritellyt Kuopion apulaiskaupunginjohtaja, lääketieteen tohtori Jari Saarinen? Nyt insinööri hyppää lokakuussa lennosta ammattilaisillekin tuntemattomaan sote-junaan.

Normaalissa maailmanajassa saneeraaja voisi pöllyttää raikkaasti terveydenhuollon luutuneita ja erikoissairaanhoidon kustannuksia synnyttäviä rakenteita. Historiallisen uudistuksen yhteydessä on silti syytä kysyä, miksi Saarinen ei kelvannut maakuntaa edustavalle valtuustolle.

Saarinen heivattiin syrjään jo shp:n hallituksessa. Hallitus asettui äänin 6-5 Tolletin kannalle. KYSin nuorehko kehittäjä, lääkäri Juuso Tamminenkin ohitti Saarisen. Henkilövaaleissa täpärä äänestys on sinänsä huono signaali, mutta ilmeisesti ainoa vaihtoehto, jos hallitus ei pysty edes näyttelemään yhtenäistä joukkoa.

Hallituksessa unohdettiin tehdä kunnon ansiovertailut, joita hallituksen puheenjohtaja Markku Rossi (kesk.) yritti paikkailla lähettämällä jälkikäteen sihteerin tekemän ansiovertailuluonnoksen ylimääräiseen hallituksen kokoukseen. Vertailu hyväksyttiin hätäisesti samana päivänä 21.6. kun valtuusto päätti lopullisesta valinnasta. Saarista esitettiin johtajaksi vasta valtuustossa, jossa äänestettiin kireissä tunnelmista myös menettelytavoista ja palautusesityksestä.

Suljetussa lippuäänestyksessä on mahdoton selvittää, kuka ketäkin on äänestänyt. Valtuutettujen kommenttien perusteella ilmeisesti keskusta ja maakunnan väki ei halunnut valita Saarista. Vasemmisto taas saattoi vierastaa sitä, että Saarista pidettiin kokoomuslaisena, koska hän on kokoomusvaltuutettu Sari Raassinan puoliso.

Outo sivujuonne sekavassa prosessissa oli se, että Saarista eivät tukeneet hallituksessa edes kokoomuslaiset Jaakko Kekoni ja Leena Kaulamo. Moni kokoomuslainen pitää Kekonin ja Kaulamon toimintaa ”käsittämättömänä”.

Miksi sitten Saarinen oli johtajavalinnassa persona non-grata? Taustakeskustelujen perusteella voi päätellä, että maakunnan väki sivuutti Saarisen, koska hän on kuopiolainen. Samasta puolueesta kuopiolainen saattoi äänestää Saarista mutta maakunnasta tuki annettiin Tolletille.

Saarisen suurin este valinnassa näytti olevan kuopiolaisuus ja toiseksi suurin, että häntä pidettiin vaimonsa vuoksi kokoomuslaisena. Oliko kuopiolaisuus maakunnan väelle suurempi uhka kuin valita etelän mies, jolla on vielä ruotsinsuomalaiselta haiskahtava tausta?

Kommentoi