Sote-uudistus vähentää Kuopion valtaa

Analyysi: Apulaiskaupungin-johtaja Jari Saarinen ja lautakunnan puheenjohtaja Olli-Pekka Ryynänen kertovat, miten sote-uudistus vähentää Kuopion valtaa ja vastuuta.

Jari Saarinen ei ole enää Kuopion apulaiskaupunginjohtaja, kun hyvinvointialueet otetaan käyttöön vuoden 2023 alussa. Ismo Vornanen
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Ajatuspaja Toivo on laskenut, miten paikat jakautuisivat kuntien kesken maakunnallisissa sote-valtuustoissa vuoden 2017 kuntavaalien äänien perusteella. Tämän laskelman mukaan Kuopio voisi saada enemmistön eli 69 paikasta 36 paikkaa. On muistettava kuitenkin se, että kantakaupungilla ja Kuopion liitoskunnilla ovat usein erilaiset intressit.

Vuoden 2021 kuntavaaleissa kantakaupungissa suurimmat puolueet ovat kaupunginosittain kokoomus, demarit ja vihreät, poikkeuksena vain liitoskunnat sekä Taivaanpanko, missä keskusta on suurin. Kun keskusta hallitsee muutakin maakuntaa, Itä-Suomen veturin sote-palveluiden päätöksiä saattavat dominoida maaseutuvaltaiset alueet. Taustatukea keskusta saa perussuomalaisilta.

Jos kantakaupungin äänestysprosentti on tammikuun aluevaaleissa alhainen, maakuntapuolue keskustan suhteellinen asema vahvistuu entisestään. Myös valtakunnallisesti Joensuun kaupunki on saanut paljon vahvemman aseman edunvalvonnassa kuin Kuopio. Osaavatko kuopiolaiset äänestäjät huolehtia omasta edustaan?

Helsinki onnistui pyristelemään irti keskustan poliittisesti taitavasta maakuntaoperaatiosta, jonka puolue junaili maan hallituksessa, vaikka nautti valtakunnallisesti vain 11–13 prosentin kannatusta. Kuopiolaispoliitikkojen kanssa käytyjen keskustelun perusteella on syytä epäillä, että vain harva kuopiolaispäättäjä tietää, mitä sote-uudistus merkitsee Kuopiolle. Kysyimme sote-palveluista vastaavalta apulaiskaupunginjohtaja Jari Saariselta mikä Kuopiossa muuttuu.

– Alue saa käyttöönsä valtiolta yleiskatteellisen könttäsumman, jolla pitää järjestää kaikki palvelut Pohjois-Savossa perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon unohtamatta perusturvan palveluita. Tähän asti sairaanhoitopiiri (shp) on voinut lähettää lisälaskuja kuntien maksettavaksi. Hyvinvointialueiden käynnistyessä lakkautuu shp samoin kuin kuntien tuottamat sote- ja pelastuspalvelut. Tulevaisuudessa pitää olla painavat perusteet, jos valtiolta heruu lisärahoitusta, arvelee Saarinen.

Könttäsumman käytöstä päättää aluevaltuusto ja -hallitus. Vielä on auki, millainen virkarakenne maakunnalle rakennetaan. Joka tapauksessa Saarisen ja shp:n johtajan Jan Tolletin sekä muita sote-viranomaisten virkanimityksiä sijoitellaan uudestaan liikkeenluovutusmenettelyllä ja osa viroista tulee haettaviksi.

Kuopio pärjäisi yksin sote-kustannuksissa.

Maakunnan kokoisessa järjestelmässä ”tulipaloja” voidaan sammuttaa siirtelemällä lääkäreiden ja hoitajien työpanosta maakunnan sisällä, mikä voi aiheuttaa närää henkilöstössä.

Tilanne voi ajautua kuntien väliseksi kiistelyksi resurssien jakamisesta. Tällöin poliittinen voima ratkaisee lopputuloksen. Maakunnassa on esimerkkejä, miten rakenteiden muuttaminen kaatuu eripuraan esimerkiksi, kun Maaningan terveysasemaa yritettiin yhdistää Siilinjärven yksikköön.

– Kuopio pärjäisi yksin sote-kustannuksissa mutta Pohjois-Savon tasolla voi nousta esille rahoituksellisia uhkia. Jos jollekin sektorille panostetaan ylimääräistä, jostain muusta palvelusta on tingittävä.

Kuopiolla säilyvät omistuksessaan sote-kiinteistöt, joita hyvinvointialue vuokraa. Maakunnan päättäjät ratkaisevat minkä kunnan kiinteistöissä palvelut tuotetaan uudessa palveluverkossa. Kunnille muutokset terveyspalveluissa merkitsevät joko vetovoiman lisäämistä tai vähentymistä.

Savon Sanomien 10.8 uutisoima remonttia odottava pääterveysaseman siirto KYSin yhteyteen on Tolletin ja kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen ennenaikainen heitto. Ajatus joutuu myrskyn silmään kuten kaikki tulevat keskittämishankkeet.

Tulevaisuudessa pitää olla painavat perusteet, jos valtiolta heruu lisärahoitusta.

Varakkaiden verotus kiristyy

Kuopion perusturvalautakunnan puheenjohtaja Olli-Pekka Ryynänen sanoo, että tavallinen kansalainen ei huomaa mitään eroa, kun kunnan sote-tehtävät siirtyvät 1.1.2023 Pohjois-Savon hyvinvointipiirille. Logot vain muuttuvat ja todennäköisesti varakkaiden verot kiristyvät. Alussa valtio maksaa hyvinvointipiirin kustannukset kokonaan.

– Myöhemmin saattaa tulla maakuntavero, jolla rahoitetaan osa kustannuksista. Kuntaverosta leikataan nykylaskelman mukaan 12,39 prosenttiyksikköä. Eli jos veroprosentti on 20,75, jatkossa se on noin 8,36. Luvut eivät ole lopullisia, mutta suuruusluokka on suunnilleen tämä. Valtionvero nousee vastaavasti. Koska valtionvero on progressiivinen ja kuntavero tasavero, varakkaimpien kansalaisten verotus kiristyy, arvio Ryynänen.

Kuopio vastaa koulutuksesta, infrastruktuurista, kulttuurista, liikunnasta ja elinkeinopolitiikasta 8 prosentin kuntaverolla.

– Tehtävä on hyvin vaativa, ja kuntien talous joutuu ahtaalle, vaikka sote-menot poistuvat Kuopiolta. Epäilen, että maakuntavero tekee uuden verotusportaan ja kunnilla on pian tarve nostaa verotusta heti kun nosto sallitaan.

Pohjois-Savo kuuluu rahoituksellisesti häviäjiin, koska Pohjois-Savon soten henkilökuntamäärä on suurempi kuin valtakunnan keskiarvo.

– Lienee helppoa ennustaa, että rahasta tulee iso poru ja valtiota syytetään pihtailusta. Rahan ja palveluiden laadulla ei ole aina yhteyttä, jos palvelut järjestetään fiksusti.

Kommentoi