Kun Leea sai tietää lapsensa käyttävän huumeita hän lamaantui täysin: "Huumeiden käyttäjän läheinen saattaa tuntea niin vahvaa syyllisyyttä, häpeää ja huolta ettei pysty esimerkiksi käymään töissä"

Kuopiossa järjestetään tapahtuma huumeiden käyttäjien läheisille, jotka usein unohtuvat aihetta käsiteltäessä.

Päihteiden käyttö ei koskaan kosketa vain käyttäjää itseään, vaan vaikuttaa vahvasti myös hänen ympärillään oleviin ihmisiin. Kati Soininen
Inka Matilainen

Inka Matilainen

Vaikka lapsi on nyt jo aikuinen ja tapahtumista on kulunut vuosia muistaa läheiskokemusasiantuntija Leea, miltä tuntui kun hän sai selville teininsä käyttävän huumeita. Miten lapsesta, jolla oli harrastuksia ja jonka kotona pulla tuoksui joka viikonloppu tuli huumeriippuvainen? Mitä he olivat tehneet väärin?

– Muistan kun lapseni kaverin äiti soitti minulle, että heidän poika polttaa kannabista ja vinkkasi minuakin kyselemään asiasta. Kysyin asiasta ja lapsi kielsi kaiken. Asia tuli kuitenkin ilmi, kun hän joutui sairaalaan, mentyään huumeista niin huonoon kuntoon. Silloin ei tosin otettu huumeseuloja, vaikka sitä esitinkin. Myöhemmin aikuisena lapsi kertoi, että asia todella oli niin.

Ensitunteet olivat shokki. Leea ei pystynyt alkuun uskomaan asiaa todeksi, kun perheessä ei juotu eikä poltettu tupakkaa. Syyllisyys ja huoli ottivat vallan. Ainoana vaihtoehtona Leea näki hoitoon pakottamisen.

– Ajattelin, että sitten asiat selviää ja toinen lopettaa. Lapsi kävi monessa hoitopaikassa, mutta se ei tehonnut. Lopulta minäkin tajusin, että jos vaikka mieheni käskisi minut kuntosalille lihomisen takia, niin en varmasti menisi. Lopetin rankuttamisen. Päihdekäyttäjän pitää mennä hoitoon sitten, kun hän on itse siihen valmis, muuten se ei onnistu.

Nuori muutti vajaa parikymppisenä pois kotoa ja siirtyi pikkuhiljaa kovempiin aineisiin. Kotiin sai tulla käymään, mutta vain selvänä. Leea antoi rahaa tupakkaan tai suoraan askin kouraan. Ruokaakin sai jos oli nälkä. Hän maksoi lapsensa sakkoja. Raja tuli vastaan, kun nuori soitti, että nyt pitäisi 300 euroa saada. Silloin Leea sanoi, että lapsi saa mennä virheistään vaikka vankilaan. Hän ei enää maksa.

– Poliisikin sanoi, että olemme tehneet paljon. Mutta vanhempi menee sydämellä ja ajattelee, että nyt kun teen tämän ja tämän niin toinen lopettaa. Rajan pitää tulla ensin omaan sydämeen, ennen kuin se tulee konkretiaksi. Aloin myös ajatella, että minunhan pitäisi antaa sama määrä rahaa myös perheen muille, kotona asuville lapsille ollakseni tasapuolinen. Ja siihen ei kenenkään varat riitä.

Jos läheinen nääntyy ja sairastuu, niin kuka sitten on käyttäjän apu.

Aikaa kului, ja kun huumetieltä oli kaikki kivet käännetty, hakeutui Leean lapsi lopulta itse hoitoon. Nyt nuori on jo aikuinen ja hänellä on elämä mallillaan.

Kokemus vaikutti Leeaan kuitenkin niin syvästi, että hän hakeutui tekemään töitä huumeita vastaan ja erityisesti läheisten näkökulmasta. Irti Huumeista Ry:llä työskentelevä Leea sanoo, että huumeiden käyttäjän läheinen unohtuu liian usein, vaikka läheisen huumemaailma vaikuttaa heihinkin.

– Läheinen saattaa tuntea niin vahvaa syyllisyyttä, häpeää ja huolta ettei pysty esimerkiksi käymään töissä. Ja etenkin jos kyseessä on oma lapsi, asia pyörii päässä ihan joka hetki. Jos läheinen nääntyy ja sairastuu, niin kuka sitten on käyttäjän apu. Itsestään pitää huolehtia ja hoitaa.

Leea muistuttaa, että huumeiden käyttö on yhä yleisempää ja ne voivat koskettaa ketä tahansa. Se ei katso varallisuutta, sosiaalista statusta tai mihin sukuun on syntynyt. Käyttäjä voi olla jonkun lapsi, vanhempi tai puoliso.

– Nykypäivän ihmiset hakevat extremeä ja seikkailua. Huumeita on myös helpommin saatavilla kuin koskaan ennen. Siksi on lopulta turha hakea syyllisiä. Tärkeintä olisi huumeiden vaaroista alettaisiin puhua jo päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille, ja josta asian tiedottaminen jatkuisi koko peruskoulun ajan ja lapsille puhuttaisiin ikätasoisesti. Eikä niin, että asiasta puhutaan ensimmäisen kerran vasta yläkoulussa.

 Ajattelin, että sitten asiat selviää ja toinen lopettaa.

Auttavaan puhelimeen soittavat niin lapset kuin isovanhemmat

Irti huumeista ry järjestää 4–5.9. Kuopion Scandicissa huumeiden käyttäjien läheisille suunnatun seminaarin. Läheisten viikonloppu on tarkoitettu erityisesti Kuopiossa ja ympäristökunnissa asuville huumausaineita käyttävien läheisille, ammattiauttajille, opiskelijoille ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille sillä huumeiden käytön arkipäiväistyessä kukaan ei ole sivullinen, vaan ongelma koskettaa kaikkia.

Tapahtumassa eri asiantuntijoita puhumassa niin päihteiden käyttäjän läheisen tunnekuormasta kuin Kuopion huumetilanteestakin.

Leea kertoo, että tapahtuman maksimiosallistujamäärä on täynnä. Hän uskoo, että vastaava järjestetään uudestaankin, koska kysyntä on niin suurta ja muistuttaa, ettei tapahtuma ole ainoa keino saada apua ja tukea.

– Meillä on nettisivut joissa on paljon hyvää tietoa sekä päivystävä puhelin, johon voi aina soittaa. Puhelin on tarkoitettu kaikille. Siihen soittavat niin lapset kuin isovanhemmatkin, jotka ovat huolissaan omista vanhemmistaan tai lapsenlapsistaan.

Lisätietoa: www.irtihuumeista.fi ja päivystävä puhelin: 0800 980 66.

Kommentoi