Aluetutkija Timo Aro: ”Itä-Suomi on Kuopion kasvun varassa. Siilinjärvi tukee kasvua.”
MDI:n johtava aluetutkija Timo Aron julkaiseman tilaston mukaan Kuopio oli Suomen toiseksi muuttovetovoimaisin kaupunki Tampereen jälkeen heinäkuu 2020 ja heinäkuu 2021 välisenä aikana. Kuopioon muutti tuolloin 1123 henkilöä. Kuopiota tuplasti suurempaan Ouluun muutti 738 ihmistä, Lahteen 378, Seinäjoelle 376 ja Jyväskylään 221. Helsingissä mentiin 3000 ihmisen verran miinukselle.
Kuopion kasvu hidastui vuoden 2015 jälkeen. Koronavuosi toi kaupunkiin merkittävän kasvupiikin. Aron mukaan Kuopion kasvun varassa ei ole vain Pohjois-Savo vaan koko Itä-Suomi. Kuopion ykköskilpailijoita ovat sarjassa yli 100 000 asukkaan kaupungit Jyväskylä ja Lahti. Aluetutkijan mielestä Tampere, Turku, Oulu ovat Kuopioon verrattuna ”saavuttamattomissa”, koska niiden kaupungistuminen ja väestön kasvu on ratkaisevasti edellä muita seutuja. Kuopio on vastaavasti tavoittamattomissa, jos kaupunkia verrataan kasvaviin Rovaniemeen ja Seinäjokeen.
– Kuopio kilpailee asukkaista, yrityksistä, olemassaolosta ja näkyvyydestä lähinnä Jyväskylän ja Lahden kanssa. Kuopiolla on suuri vastuu koko Itä-Suomesta veturina. Sillä on samanlainen asema Itä-Suomesta kuin 1990-luvulla Oululla oli Pohjois-Suomesta, tulkitsee Aro.
Aluetutkijan mielestä Kuopion asema vahvistuu sote-uudistuksen jälkeen, koska kaupungissa on hyvinvointia tukeva yliopisto ja yliopistollinen sairaala. Tämän hetken kasvuluvuilla Lahti on Kuopiota jäljessä. Jyväskylän ja Kuopion kasvuvauhti on viime vuosina sahannut sykleittäin eikä kumpikaan kaupunki ole saanut toistaan selvää irtiottoa.
Kuopion muuttovoitto tulee enimmäkseen lähialueiden kunnista. Siilinjärven kasvu alkoi 2010 jälkeen ehtyä, mutta nyt näyttää paremmalta, mistä kertoo kunnan monipuolinen asuntorakentaminen pientaloista kerrostaloihin. Toisin kuin Kuopion seudulla Aro mainitsee, että Tampereen seudun kasvu perustuu kuntien yhteiseen tulevaisuusvisioon, jota kuntarajat eivät juuri häiritse.
– Puhuin aikaisemmin kuntaliitoksien puolesta. Liitokset eivät näytä toimivan, jos ilmapiiri on liitoksia vastaan. Kuopion ja Siilijärven lienee paras operoida yhteisenä talousakselina ja pyrkiä samanlaiseen rajattomuuteen kuten Tampere ja sen naapurikunnat.
Kun puhutaan Kuopion vetovoimasta, tarkoitetaan, miten houkutteleva Kuopio ulkokuntalaisten silmissä.
Kasvuun liittyvien käsitteiden ymmärtämisessä on poliitikoillakin vaikeuksia. Aro haluaa vääntää rautalangasta, mitä tarkoittavat termit elinvoima, vetovoima ja pitovoima. Elinvoiman ytimessä on työllisyys ja uudet työpaikka-avaukset, investoinnit, innovaatioympäristöt sekä yritysmyönteinen ilmapiiri, koulutustarjonta ja liikenneratkaisut.
Näillä kovilla tekijöillä on ratkaiseva vaikutus Kuopion talouteen. Kuopioon muutetaan kauempaa opiskelujen ja työpaikkojen vuoksi. Lähikunnista muuttavat arvostavat Kuopiossa asumista ja elinympäristöä.
– Kun puhutaan Kuopion vetovoimasta, tarkoitetaan, miten houkutteleva Kuopio ulkokuntalaisten silmissä. Miten kiinnostavana Kuopion näkevät kauempaa tulevat uudet asukkaat, yritykset ja matkailijat? Pitovoimalla tarkoitetaan kunnan olemassa olevien asukkaiden näkemystä kunnastaan eli miellyttääkö kuopiolaisia Kuopion sote-palvelut, kulttuuri- ja liikuntatarjonta sekä tapahtumat.
Aron datan perusteella voi päätellä, että jos Kuopion ja Siilinjärven uudet valtuustot ja viranhaltijat rakentaisivat kunnista rajattoman talousalueen, seutukunta voisi nousta Suomen 7. suurimmaksi kasvukeskukseksi Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun jälkeen.
Liitokset eivät näytä toimivan, jos ilmapiiri on liitoksia vastaan.