Jaana innostui oman metsän omistamisesta niin, että hän suoritti työn ohella metsäalan ammattitutkinnon: "Haluan itse tietää, mitä metsässä tapahtuu ja mitä siellä pitäisi tapahtua"

Kaupunkilais-metsänomistaja Jaana Piippo ei halunnut tehdä raskaita metsätöitä, mutta toisin kävi.

Metsäalan koulutuksessa yllätti eniten se, miten huolellisesti eri toimenpiteet metsänhoidossa pitää suunnitella. Siellä Jaana Piippo oppi käyttämään muun muassa relaskooppia ja maastotaulukoita. Sanna-Liisa Kiiskinen

Sanna-Liisa Kiiskinen

”Veljeni löi minulta maitohampaan irti nahistellessamme auton takapenkillä. Odotimme autossa, kun isä oli neuvottelemassa ensimmäisen metsätilansa ostosta maalaistalossa. Myöhemmin olimme tutustumassa tähän paikkaan perheen ja työmiehemme Matin kanssa. Rinteessä kasvoi korkeaa saniaista. Me syöksyimme piiloon saniaisten joukkoon. Matti etsi meitä. Kaikilla oli hauskaa.” Lainaus Jaana Piipon muistiinpanoista.

Jaana Piippo sai veljensä Jussin kanssa vanhempiensa metsäomaisuuden lahjoituksena vajaa 25 vuotta sitten. Isä jatkoi metsäomaisuuden hallinnointia sairastumiseensa asti, jonka jälkeen vastuu metsänhoidosta siirtyi lapsille. Vaikka molemmat ovat kulkeneet isän mukana metsissä ja kuunnelleet metsäasiaa koko pienen ikänsä, Jaana oli ajatellut, ettei raivaussahan käyttö ollut häntä varten.

– Isä opetti perheen ja suvun pojat käyttämään raivaussahaa, mutta en naisena uskonut pystyväni niin raskaaseen työhön. Vuonna 2013 tuli kuitenkin sellainen tilanne, että oli pakko ottaa saha käteen ja lähteä tekemään ennakkoraivausta. Se oli kriittinen piste, jonka jälkeen innostuin metsänhoidosta, Jaana kuvailee.

Innostus johti siihen, että Jaana halusi oppia lisää, niinpä hän suoritti metsäalan ammattitutkinnon Savon ammattiopistossa päätyönsä ohessa. Se antoi hänelle varmuutta asioimiseen metsäammattilaisten kanssa. Hän haluaa itse tietää, mitä metsässä tapahtuu ja mitä siellä pitäisi tapahtua.

– Vuoden aikana tutustuttiin muun muassa kasvupaikkaluokitteluun, metsätyyppeihin, harvennusmalleihin ja hakkuun kilpailutukseen. Teimme myös hankintahakkuuta yhdellä tilalla, kaadettiin puita, mitattiin ja merkittiin pinot. Minutkin pakotettiin moottorisahalla sahaamaan, Jaana nauraa ja jatkaa, että opintojen aikana suoritettiin luonnonhoitokortti, johon kuului koe.

– Kuljimme useita päiviä metsässä tutustuen tärkeisiin elinympäristöihin ja kasveihin, joita metsälain mukaan kuuluu suojella. Lopuksi oli koe - se oli kauheaa! Me naiset jännitettiin ja saatiin hyvä hysteria aikaiseksi.

Talousmetsien huolellisessa hoidossa riittää haastetta ja metsä on paikka, jossa viihdyn.

Kuopiolainen Jaana Piippo ei arvannut, mikä tunneside hänelle metsään voisi syntyä. Sanna-Liisa Kiiskinen

Piippojen omistaman Yhteismetsä Unelman tilat sijaitsevat Mikkelin ympäristössä. Koska Jaana itse asuu Kuopiossa, veli Helsingissä ja veljen vaimo Brysselissä, vaativat metsänhoidolliset työt aikataulujen yhteensovittamista. Samalla ne myös yhdistävät perheitä.

– Viime kesänä minulla oli kaiken kaikkiaan 15 metsäpäivää: yhdeksän päivää raivaussahatöitä, kuusi päivää metsissä kulkemista ja loput muuta asioiden hoitoa. Sen lisäksi vietän puolet viikonlopuista vuodessa Mikkelissä ja pari kertaa vuodessa kokoonnumme suvun kanssa ”maailmanparannusleirille”. Teemme töitä, puhumme metsästä, syömme hyvin ja nautimme toistemme seurasta. Metsä selvästi yhdistää meitä.

Tulevaisuuden suunnitelmat ja tavoitteet metsien osalta liittyvät yhteismetsän hyvien kasvuolosuhteiden vaalimiseen. Tämä tarkoittaa työtä erityisesti taimikonhoitovaiheessa, mutta Jaana kokee sen mielekkääksi tekemiseksi.

– Pyrimme luomaan puulle hyvät kasvuolosuhteet koko sen elinkaaren ajan. Voisi olla viisasta luopua metsistä nyt, kun niillä on hyvä hinta, mutta emme ole silmät kiiluen metsää myymässä. Talousmetsien huolellisessa hoidossa riittää haastetta ja metsä on paikka, jossa viihdyn.

Metsänomistaja

Jaanan vinkit metsän-omistajalle

Jotain metsäalan koulutusta on hyvä hankkia. Ilman tietoa on vaikea tehdä viisaita päätöksiä tai edes osallistua kuumana käyvään metsäkeskusteluun.

Kannattaa olla rohkea ja sanoa oman mielipiteensä myös asiantuntijoiden kuulleen. Itse kysyn niin pitkään, että ymmärrän.

Vähintään kerran vuodessa pitää tiluksillaan käydä. Metsä kasvaa nopeammin kuin on arvioitu, voi olla hirvituhoja tai muita yllätyksiä vastassa.

Metsävakuutus on hyvä hankkia. Ilmasto-olot ovat arvaamattomat.

Metsälehti on ihana. Se kannattaa tilata.

Kommentoi