Vanhemmaksi tulo myöhentyy

Jukka Mölsä tuli isäksi 46-vuotiaana.

Jukka Mölsä leikkii Maurin kanssa piilosta leikkipuistossa. He viettävät paljon aikaa yhdessä arkisin päivähoidon jälkeen ja viikonloppuisin. Annika Pitkänen

Tuomas Massinen

Kuismanpuistossa on menossa parivuotiaan Maurin lempileikki. Lapsi on piilossa, ja isä Jukka Mölsä etsii häntä. Leikki päättyy riemuun, kun isä äkkää pojan.

Ruskeasannassa asuvan Mölsän prioriteetit muuttuivat ja elämänrytmi rauhoittui, kun hänestä tuli isä 46-vuotiaana toukokuussa 2019. Nyt työsuojeluvaltuutettuna työskentelevä opettaja on vahvasti keskittynyt huolehtimaan Maurin hyvinvoinnista vaimonsa kanssa.

Mölsä kertoo, ettei ollut erityistä syytä, miksi hänestä tuli ensi kertaa isä tavallista iäkkäämpänä. Aika vain oli silloin kypsä.

– Parempi puoliskoni on minua kymmenen vuotta nuorempi, eikä meillä ollut tarvetta tai pakkoa saada lasta aiemmin, Mölsä kertoo.

Alkutaival Maurin kanssa on mennyt isän mukaan mahtavasti.

– Olen pitänyt kaikki isyysvapaat. Leikimme kovasti ja käymme ulkona. Pikku Kakkonen on tullut tutuksi, Mölsä naurahtaa.

Hän kertoo saaneensa tarpeeksi tukea lapsenhoitoon. Perheellä on laaja verkosto, joka auttaa tarvittaessa.

– Vanhempani asuvat lähellä, samoin pikkuveljeni. Lastenhoitajaksi opiskeleva pikkusiskoni on lähettänyt kasvatusvinkkejä.

Mölsä kokee myös, että omasta elämänkokemuksesta on ollut apua lapsenhoidossa – on tullut viisautta ja kärsivällisyyttä. Hän tiedostaa, että fysiikka heikentyy iän myötä.

– Olen kuitenkin jaksanut hyvin touhuta pojan kanssa. Olemme onnekkaita, että lapsi on nukkunut yöt pääosin hyvin.

Viime vuonna vantaalaisen ensisynnyttäjän keski-ikä oli 29,3 vuotta. Suomessa ensisynnyttäjä oli viime vuonna keskimäärin 29,6-vuotias.

– Miehestä tulee isä keskimäärin pari vuotta myöhemmin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.

Ensi kertaa vanhemmaksi tulleiden keski-ikä on kohonnut vähitellen viime vuosikymmeninä. Tulevaisuudessa kehitys pysynee samanlaisena, Gissler arvioi.

– Ei ole näköpiirissä syitä, miksi keski-ikä laskisi.

Vielä 1960- ja 1970-luvuilla lapset tehtiin nuorina aikuisina. Silloin myös parisuhteet olivat nykyistä pysyvämpiä.

Koulutustason kohotessa ihmiset ovat lykänneet lapsen hankintaa. Tämä näkyy varsinkin naisten kohdalla.

– Mitä koulutetumpi nainen, sitä myöhemmin hän saa lapsen.

Myös määräaikaisten töiden yleistyminen ja elämäntyylin muuttuminen ovat nostaneet uusien vanhempien keski-ikää.

– Moni tahtoo ensin kokea asioita ja matkustella ja vasta sitten perustaa perheen.

Keski-ikää nostaa sekin, että yhä useampi ajattelee, ettei halua vanhemmaksi.

– Osa näin ajattelevista tulee 40-vuotiaana toisiin aatoksiin, Gissler toteaa.

Halua tulla isäksi ja äidiksi on tutkittu viime vuosina monin tavoin. Väestöliiton kyselyn mukaan puolison puuttuminen tai se, ettei tunne olevansa kypsä vanhemmaksi, ovat suurimpia syitä siihen, miksi lasta ei hankita.

Varttuneena vanhemmaksi tulossa on monia hyötyjä.

– Silloin on jo elämänkokemusta ja koulutus ja työ. Taloustilanne on yleensä parempi. Vanhana on myös kertynyt verkostoa, joka auttaa lapsenhoidossa.

Varttuneiden huoltajien ikävyytenä ovat kasvaneet terveysriskit.

– Toisaalta nykyinen 40-vuotias on paremmassa kunnossa kuin 40-vuotias 50 vuotta sitten.

Tilastot

Keski-iät nousseet

THL:n ennakkotietojen mukaan vantaalaisten ensisynnyttäjien keski-ikä oli viime vuonna 29,3 vuotta. Vuonna 2000 vantaalainen tuli äidiksi ensi kertaa keskimäärin 28,2-vuotiaana.

Suomessa ensisynnyttäjä oli viime vuonna keskimäärin 29,6-vuotias. Keski-ikä on samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa, pois lukien Islanti, jossa se on alhaisempi. Keski- ja Etelä-Euroopassa äidiksi tullaan pari vuotta myöhemmin kuin Suomessa.

Ensi kertaa lapsen saaneiden, avioliitossa olleiden vantaalaisten isien keski-ikä oli viime vuonna 32,7 vuotta ja vuonna 2000 31,3 vuotta. Suomalaismies tuli isäksi vuonna 2020 keskimäärin 32,6-vuotiaana.

Lähteet: THL, Tilastokeskus

Kommentoi