Pikkuasunnot lisääntyvät Kuopiossakin - 30 neliötä on minimikoko kaupungin luovuttamilla tonteilla

Miltä tuntuisi, jos eteinen laatoitettaisiin samalla vessaksi. Onko tehorakentaminen mennyt överiksi?

Jari ja Jaana Markkanen asuvat Kuopion Portin 12. kerroksessa. Pariskunta sanoo, että muutto palveluiden lähelle on varautumista tulevaisuuteen. Ismo Vornanen
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Helsingin Sanomissa kerrottiin 24.8, että Vantaalle rakennetusta talosta, jossa vessat on sijoitettu tehokkaan tilankäytön nimissä laatoitettuun eteiseen. Uusissa kerrostalohuoneistoissa ei välttämättä ole saunoja. Ihmisiä totutetaan tulemaan toimeen mahdollisimman pienillä neliöillä.

Mervi Kaasinen kummasteli mielipidesivulla (SS 22.9.) ansiokkaasti asuntojen ”kutistumista”. Kolmiot ovat 60 neliöisiä ja yksiöt postimerkin kokoisia. Kirjoittajaa huolestutti, että olohuone ja keittiö sulavat yhteen, eteiset ovat surkean pieniä, rappukäytävät ahtaita ja pimeitä, huoneet kapeita ja kaappeja vähän.

Jari ja Jaana Markkanen asuvat Kuopion Portin uusissa tornitaloissa 12. kerroksen 78 neliön huoneistossa. Asunto on nykytrendissä jo melko suuri, mutta tässäkin kodissa näkyy tehorakentaminen. Jaana kiinnittää huomiota asunnon niukkoihin säilytystiloihin. Toisaalta alakerrassa olevat palvelut ovat luksusta, kun ikää tulee lisää.

– Keittiössä on niukalti kaappitiloja, jolloin pitää tinkiä astioiden määristä. Myös varastotiloja on minimaalisesti ja kolme tornitaloa on rakennettu hyvin lähelle toisiaan. Huikeat maisemat kaupungille ja Kallavedelle tuovat huoneistoon tilan tuntua ja valoa tulvii runsaasti kotiimme.

Jaana arvelee, että myös kaupungin tahto on rakentaa keskustaan tehokkaasti, jolloin tonteista kertyy mahdollisimman paljon tuloja kunnan kassaan.

– Olisihan se mukavaa, jos talojen välillä olisi enemmän viheriöitä. Entä minne ohjautuvat sadevedet ja vetävätkö viemärit, kun talot ovat rakennettu tiheään ja pihat on asfaltoitu. Nythän on uutisoitu, miten keskustassa rankkasateella vesi nousee kaduille ja talojen pohjakerroksiin.

Olisihan se mukavaa, jos talojen välillä olisi enemmän viheriöitä.

Jari arvostaa kodin erinomaista logistista sijaintia kaupungin ytimessä. Palveluja on tarjolla hissimatkan päässä.

– Hissillä voin laskeutua aamutossuissa alakertaan, jossa on ravintoloita, kukkakauppa ja monia muita palveluita. Ruokakauppakin on tulossa huhtikuussa 2022 tornitalon kivijalkaan. Neliöistä tinkiminen lähtenee rakennusfirmojen liiketaloudellisista intresseistä. Kaiken kaikkiaan olemme tyytyväisiä uuteen kotimme.

Toisaalta Kuopiossakin uudiskohteisiin on tulossa laadukkaita tiloja asukkaiden yhteiskäyttöön. Esimerkiksi Hatsalan alueelle nousee 600–700 kerrostalokotia, joiden yhteyteen tulee pysäköintilaitos, kerhotalo, päiväkoti, liiketiloja sekä kuntosali, vierashuone ja aulaemäntäpalvelut.

Kuopion kaupungin asuntoimenjohtaja Katri Hiltusen mukaan kaupunki on jo pitkään ohjannut asuntojen kokoa. Kaupungin luovuttamilla tonteilla kerrostaloissa saa olla kolmannes yksiöitä ja kolmannes kaksioita ja loput isompia asuntoja.

– Kolmisen vuotta sitten meillä otettiin käyttöön asuntojen minimikoko, joka on kaupungin luovuttamilla tonteilla 30 neliötä. Määrittely lähti siitä, että yksiöpainotteisia taloja alkoi esiintyä aiempaa enemmän. Keskustassa ja yksityisen maan hankkeissa asuntojen kokoa on ohjattu pysäköintinormilla, jolloin pieniä asuntoja ei voi syntyä samaan taloon määräänsä enempää.

Sinkku- ja opiskelijatalouksissa on pienillä asunnoilla kaupungin keskustoissa myös paljon kysyntää. Suurissa kerrostaloissa pienten asuntojen riskinä on rauhattomuus, kun miniasunnoista nuoret muuttavat usein suurempiin huoneistoihin.

Hissillä voin laskeutua aamutossuissa alakertaan, jossa on ravintoloita, kukkakauppa ja monia muita palveluita.

Urakoitsija

Huomioi nämä

Ikäihmisten vuoksi huomiota pitäisi kiinnittää rappukäytävien ja huoneiden valoisuuteen, porraskäytävien tiloihin, esteettömyyteen ja automaattioviin.

Keittiön kalusteiden ja laskutilojen suunnittelua pitäisi tehostaa – se kannustaisi ruuanlaittoon.

Keskustaan tarvitaan myös isoja asuntoja. Pihojen merkitys saisi korostua enemmän kerrostaloissa.

Ilmalämpöpumput tai keskitetty viilennys huoneistoissa kuuluu 2020-luvun asuntoihin.

Patterit eivät kuulu omistuskerrostalojen sisustukseen 2020-luvulla ja asuntoihin pitää rakentaa lisää innovatiivista kaappitilaa.

Vinkit: Asuntotoimenjohtaja Katri Hiltunen

Kommentti: Taloyhtiöissä lähes hotellin palvelut

Ismo Vornanen

Helsingissä ja pian Kuopiossakin nousee kerrostalokomplekseja, joissa on hotellien kaltaisia palveluja. Esimerkiksi Helsingin Kalastaman 32 kerroksen juuri valmistuneessa Loisteessa on enimmäkseen minikoteja. Asuminen on ahdasta mutta palvelut luksusta.

Alakerroksessa on aulaemäntä, kuten hotellien respoissa. Ystäville voi varata vierashuoneen. Tornissa on kuntosali, klubitila, näköalasaunoja paljuineen, etätyötiloja, kattoterassi ja alakerrassa kauppakeskus Redi. Hissillä pääsee suoraan metroon. Asukkaille on järjestetty kerran kuussa yhteinen brunssi. Yhteisöllisyys kasvaa, mutta ideologinen perusta lienee gryndereiden voittojen tavoittelussa.

Kalasataman torneissa parveke on korvattu viherhuoneeksi kutsulla tilalla, jonka voi eristää lasisella liukuovella olohuoneesta. Tila lasketaan neliöihin. Ovien sijaan tiloja voi jakaa liukuovilla. Jos kumppani pulisee etäkokouksessa, tarvitaan korvatulpat. Asunnoista on tullut monitilavyöhykkeitä tai avokonttoreita. Hatsalan tulevat kerrostalot tuovat samanlaisen palvelukonseptin Kuopioon. Korvataanko seuraavassa miniasumisen vallankumouksessa makuuhuone nukkumakapseleilla, joita on tarjolla lentokentillä.

Kommentoi