Lasse Lehtinen piruilee kantakahviossaan: ”Olen kirjoittanut 40 kirjaa, mutta yksikään kirjani ei ole ollut Savonia -kirjallisuuspalkinto ehdokkaana.” Ismo Vornanen

KuPSin juhlakirjaa kirjoittava Lasse Lehtinen: ”Elämä on sitä paremmin eletty, mitä enemmän muisteltavaa”

Lasse Lehtinen (74) ei pelkää kuolemaa ja sanoo, että on se kumma, kun niinkin viisaat miehet kuin piispat uskovat tuonpuoleiseen.

Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Kirjailija Lasse Lehtinen astuu kantakahvilaansa Hopiaan. Töölöläisessä kahviossa istuu muitakin harmaahapsisia rouvia ja herroja. Pariisilaistyylisessä cafessa tuoksuvat mehevät korvapuustit ja elämänkokemus. Mikä on Lehtisen elämässä arvokkainta, mitkä ovat hänen karriäärinsä sivujuonia?

Kirjailijan puherytmi on manipuloivan hidas. Provosoivat ja pelkistetyt toteamukset ja huumorilla höystetty ironia pitää kuulijan valppaana. Materialistisen maailmankuvansa hän naulitsee parilla lauseella.

– Miksi niinkin viisaat miehet kuin piispat uskovat tuonpuoleiseen? Turha tuonpuoleista on enempää kaivella. Vaikka vaellukseni päättyisi huomenna, ei osaisi pelätä kuolemaa. Kuolemassa ei sinänsä ole mitään kaunista tai mystistä. Äitinikään ei halunnut tarpeettomia rituaaleja hautajaisissaan, filosofoi agnostikoksi itsensä määrittelevä Lehtinen.

Tanska-Suomi EM-ottelu oli samana päivänä kuin Markku Hyvärisen hautajaiset. Lehtinen kunnioitti legendan muistoa pitämällä vieressään Hyvärisen valokuvaa. Lassen kuva-arkisto

Elämästä ei siis selviä hengissä, mutta kuhunkin hetkeen pitää heittäytyä ja olla valmis ottamaan riskejä. Putoaminen eduskunnasta ja lyhyt mepin ura näyttävät tappioilta, mutta voittoa se merkitsi asiaa ja huumoria yhdistävälle kaunokirjallisuudelle.

Ensin Lehtinen väittää saaneensa päättää aina itse kalenteristaan, mutta heti perään lisää kalenterivapauteen sanan ”melkein”. Kirjailija halusi korjata asiavirheen, kun muisti, että vaimo tuppaa puuttumaan aikatauluihin.

Elämässä on ollut paljon kokemuksia, mutta ei mitään kaduttavaa.

– Elämässä on ollut paljon kokemuksia, mutta ei mitään kaduttavaa. Elämä on sitä paremmin eletty, mitä enemmän on muisteltavaa. Kun erehtyy, voi tehdä pakkolaskun, mutta mieluiten kiitoradalle.

Korona sotki Lehtisen hyväksi havaitun vuotuisen lukujärjestyksen. Tavallisesti hän viettää kotona Töölössä 6 kuukautta, 3 kuukautta matkustaa maailmalla ja 3 kuukautta asuu Varpaisjärvellä. Nyt koronapiikit on pistetty. Lehtiset jatkavat entistä elämäänsä ja ovat jutun julkaisuhetkellä Madeiralla.

Kuopion Lyseon kasvatti tunnetaan poliitikkona, kirjailijana, Veikkausliigan pomona ja Haluatko miljonääriksi -ohjelman juontajana. Lehtinen sanoo olevansa kuitenkin lapsesta asti toimittaja. Lobbarina, diplomaattina, TV-juontajana ja poliitikkonakin on kyse ”toimittamisesta”, kirjoitetusta tai puhutusta kielestä.

Kokoomuslaista Lehtisestä ei tullut, vaikka hän avusti poikasena kokoomuslaista Savo-lehteä. Hänestä tuli demarikansanedustaja 25-vuotiaana. Hän suolsi niin paljon lehtijuttuja, että gradu jäi tekemättä. Opinnäytetyö hoitui lopulta Ruotsissa suomeksi.

– Minusta tuli Tukholman maisteri. Helppoahan se oli Ruotsissa valmistua, kun aineeni olivat suomalainen kirjallisuus ja suomen kieli.

Turha tuonpuoleista on enempää kaivella.

Tietokonetyön vaaroja Lehtinen ehkäisee tenniksellä ja käymällä jumpissa. Hän on lentänyt vuodesta 1992 jokaiseen jalkapallon EM- ja MM-kisaan.

– Vaimoni kysyi vuonna 2010, onko järkeä istua lentokoneessa 9 tuntia suuntaansa päästääkseen Johannesburgiin MM-loppuotteluun 90 minuutin vuoksi. Vastasin, etten pelkän 90 minuutin takia lentänyt. Pelissä oli jatkoaika, jolla Espanja voitti Hollannin.

Viime kesänä Tanska taipui EM-pelissä Suomelle. Jalkapallojuhlassa oli surullisia sävyjä. Kuopiossa pidettiin samaan aikaan jalkapallolegenda Markku ”Hyyre” Hyvärisen hautajaisia. Hyyren muiston kunniaksi Lehtisen sylissä lepäsi legenda valokuvassa. Pelikin järkytti, kun Tanskan Christian Eriksen lyyhistyi maahan ja oli vähällä kuolla kentälle.

”Jokohan juhlakirja kelpaa Savonia-raadille?”

Lasse Lehtinen kuvailee kirjoittamista parantumattomaksi syyhyksi. Syyhystä on syntynyt henkilökuvia, faktaa, fiktiota, huumoria ja historiaa. Hänen väitöskirjansakin on joidenkin mielestä enemmän kirja kuin tutkimus. Kirjailija pääsi suoraan toiselle luokalle, kun osasi lukea ja kirjoittaa mutta ei tavata.

Päivä on Lehtisen arvoissa hukkaan heitetty, jos ei kirjoita lainkaan. Hän kirjoittanut yli 40 kirjaa. Meneillään on KuPSin satavuotisjuhlakirja, johon hän kerää seuran sankaritarinoita tai hupaisia toilailuja. Kertaakaan Savonia -kirjallisuusraati ei ole asettanut Lehtisen teoksia edes ehdolle kisaan.

– Juhlakirja ei ole mikään historiikki. Faktat ovat netissä. Tekisi mieli ihan piruuttani kysyä, jokohan Savonia -raati esittää juhlakirjaani ehdolle, virnuilee Lehtinen.

Putoaminen eduskunnasta eivätkä muut takaiskut ole miestä horjuttaneet. Menetyksien ansiosta kirjoittamiselle jää enemmän aikaa.

– Ihastuin elinikäisesti toimittajan töihin 10-vuotiaana, jolloin aloin toimittamaan luokkalehteä, ylemmillä luokilla teinilehteä ja armeijassa Ruotuväkeä. Savo-lehdessä oppiäitini Hilkka Tukkimäki teki minusta elinikäisen toimittajan.

Etusivulla nyt

Vuoden kuopiolainen ehdokkaat on valittu - Äänestä suosikkiasi

| Päivitetty