Viidennellä kerralla homma alkaa sujua – Antti Lappalainen on oppinut valtavasti lentokoneiden historiaa pienoismalliharrastuksensa ansiosta

Antti Lappalainen kuuluu Pohjois-Savon Pienoismalliharrastajiin ja aikoo osallistua viikonlopun näyttelyyn. Inka Matilainen
Inka Matilainen

Inka Matilainen

A ntti Lappalaisella (43) on kotinsa työpajalla ja Lelukauppa Partasen vitriinissä yhteensä noin kolmisenkymmentä pienoismallia. Pienin 1:144 mittakaavaan tehty brittiläinen lentokone löytyy Partaselta, ja suurin 1:20 mittakaavaan valmistettu australialainen maatiejuna on kotona. Rakentamattomia malleja on kuutisenkymmentä. Määrä voi kuulostaa asiaan vihkiytymättömän korvaan paljolta, mutta verrattuna moneen, se on oikeastaan aika vaatimaton.

– Yhdistyksemme edesmenneellä puheenjohtajalla Olli-Pekka Laitisella rakentamattomia malleja oli toista tuhatta. Itselläni valmiita on enemmänkin, mutta kaikki eivät ole enää tallessa. Olen koittanut pitää harrastuksen jotenkin aisoissa niin, että kaikki on tarkoitus saada valmiiksi. En tunnusta lähteneeni keräilylinjalle, vaan jokaiselle pienoismallille on oltava sille sopiva tila ja sijoituspaikka.

Pienoismallirakentelusta Lappalainen innostui pikkupoikana. Harrastuksen pariin hän eksyi isän kautta, joka rakensi erilaisia automalleja ja lentokonekalustoja. Lappalaisen ensimmäiset mallit hän rakensikin isänsä kanssa yhteistyössä.

– Hän neuvoi hyvin kädestä pitäen, miten mikäkin tekniikka toimii. Ruuhkavuoden rakentamisessa minulla oli kun olin 10–15-vuotias. Sitten rakentelu jäi ajan ja tilanpuutteen vuoksi. Löysin kipinän uudestaan 15 vuotta sitten, kun kaupasta tarttui lentokonemalli käteen. Mietin, että osaisinko vielä ja siitähän tuli ihan hyvä. Samoihin aikoihin sattui, että Pohjois-Savon Pienoismalliharrastajilla oli esittelypiste, ja menin vielä toimintaan mukaankin.

Lappalainen on rakentanut ja rakentaa erityisesti lentokonemalleja. Joukkoon mahtuu myös joitakin kuorma-automalleja ja junia. Vaikka pienoismallirakentamisessa vain mielikuvitus on rajana, on Lappalainen itse tykännyt aina rakentaa mallit vastaamaan mahdollisimman hyvin oikeaa esikuvaa.

– Moni aloittaa valmispakkauksista. Helpoin tie muunnoksellekin on valmis rakennussarja, jonka pohjalta lähdetään muokkaamaan. Itselläni esimerkiksi kuorma-autot pyrin saamaan toimintaperiaatteiltaan vastaamaan oikeaa autoa, joka voisi olla liikenteessä.

Rakentelen välillä päivittäin, välillä yhtenä päivänä viikossa.

Vaikka toisin voisi luulla, ei rakentaminen suinkaan ole haastavinta pienoismallien tekemisessä.

– Itse rakentaminen on lopulta helppoa, kun keksit, miten se tehdään. Oma kokemukseni on, että viidennellä kerralla tietynlaisen mallin rakentamisessa alkaa homma sujua jo jouhevasti.

Haastavinta on Lappalaisen mukaan eri materiaalien saatavuus. Rakentajan täytyy tietää, mitä hän tarvitsee ja mistä sen löytää.

– Hankin materiaaleja, mistä saan. Usein kivijalkakaupoista, joita on ilahduttavasti alkanut nousta uudestaan kuihtumisen jälkeen. Se johtunee siitä, että harrastajat ovat nykyisin yhä enemmän julkisuudessa.

Pienoismallirakentamisessa Lappalaista viehättää oman kätensä jäljen näkeminen. Samalla saa kokeilla uusia tekniikoita ja oppii uutta perehtyessään mallin esikuvaan.

Itse rakentaminen on lopulta helppoa, kun keksit, miten se tehdään.

– Itse en esimerkiksi malta olla perehtymättä mallien historiaan. Samalla pääsee kyllä kaikesta muusta arkisesta irti. Se on niin oma maailma johon keskitytään.

Lappalainen rakentaa pienoismalleja omassa työpajassa. Joskus hän tekee mallin kerralla loppuun asti, joskus taas on useampi vaiheessa yhtä aikaa. Kaikki kuitenkin valmistuvat aikanaan.

– Rakentelen välillä päivittäin, välillä yhtenä päivänä viikossa. Rakentamista vauhdittaa joskus myös tapahtuma, johon mallin pitää olla valmis. Tämä on siitä hieno harrastus, ettei se ole kellonaikaan sidottu. Mutta mikään malli ei ole jäänyt koskaan rakennusvaiheessa kesken. Ajatuksen tasolla kylläkin.

Erilaisia pienoismallitapahtumia Lappalainen kiertää 4–5 kertaa vuodessa. Hänestä on mukava tavata samanhenkisiä ihmisiä. Myös Lappalaisen oma poika on vienosti innostunut pienoismallirakentelusta.

– Tämä on siitäkin hyvä harrastus, että voit käydä tapahtumissa ja näyttelyissä tai sitten istua puhtaasti omassa kammiossa. Sopii siis hyvin monenlaiselle ihmiselle.

Kommentoi