Korona viivästytti useita ensi-iltoja – Kino Kuvakukko suosii vähemmän kaupallista elokuvaa

Kino Kuvakukko selvisi kunnallisena toimijana koronapandemiasta ja yleisörajoituksista melko hyvin, kertoo teatterinhoitaja Paul Staufenbiel. Tällä hetkellä eletään vaihetta, jona ensi-iltoja on jonoksi asti. Santtu Paananen

Santtu Paananen

Perinteisyys ja elokuvahistoria huokuvat jo aulatilasta. Aulassa on vanhoja filmiprojektoreita, seinillä julisteita klassikkoelokuvista.

Kino Kuvakukko selvisi kunnallisena toimijana koronapandemiasta ja yleisörajoituksista melko hyvin, kertoo teatterinhoitaja Paul Staufenbiel. Tällä hetkellä eletään vaihetta, jona ensi-iltoja on jonoksi asti.

– Korona-aikana ensi-iltoja jäi todella paljon väliin. Kun uusi Bond-leffa tuli ensi-iltaan, uskalsivat muutkin laittaa elokuvia jakeluun. Pato murtui, Staufenbiel naurahtaa.

Kuopion kaupungin omistama Kino Kuvakukko edistää etenkin eurooppalaisen ja vähemmän kaupallisen elokuvan näkyvyyttä.

Teatterin ohjelmistossa nähdään taiteellisesti kunnianhimoista ja pienemmän yleisön elokuvaa. Korona-ajan väliin jääneet ensi-illat ovat tulleet rytinällä syksyn aikana, minkä takia elokuvia on jouduttu valikoimaan tiukemmin.

– Pyrin elokuvavalinnoissa siihen, että elokuvalla on oma taiteellinen arvonsa, ja että ne olisivat sellaisia, jotka jäävät historiankirjoihin. Emme toki nuukiakaan ole valinnoissamme, Staufenbiel kertoo.

Filmiltä kuva on nätimpää, elävämpää.

Staufenbiel sanoo yleisen tavoitteen olevan se, että jokainen näytetty elokuva olisi laadukas. Staufenbielin pyrkimyksenä on katsoa jokainen ohjelmistoon valittu elokuva.

Elokuvatoimintaa on Kuvakukossa ollut vuodesta 1939. Teatteri on ollut kaupungin omistuksessa vuodesta 1987. Samoin voimin pyöritetään myös Nilsiän Kino Manttua, joka keskittyy hieman suuremman yleisön elokuvaan.

Kunnallisena toimijana Kuvakukko ei pyri kilpailemaan kaupallisten teatterien kanssa. Toiminta on 34 vuoden aikana pyörinyt samoilla sivistyksellisillä periaatteilla. Merkittävin muutos viime vuosikymmeninä on ollut elokuvan digitalisoituminen.

– Digitalisaatio meinasi sitä, että saatavilla on etenkin enemmän ensi-iltoja. Filmikelojen aikana saattoi olla, että yksi ainoa filmikopio kiersi ympäri Suomea. Nykyään elokuvat tulevat piuhoja pitkin, internetistä lataamalla.

Kino Kuvakukko pyörittää elokuvia kolmella projektorilla. Yksi on digitaalinen, ja kaksi on 35-millisiä kinofilmiprojektoreita.

Digitaalinen elokuva on helpompi ja logistisesti kätevämpi ratkaisu. Filmillä näytettävällä elokuvalla on kuitenkin Staufenbielin mukaan oma arvonsa.

– Filmille on tehty kuitenkin suurin osa maailman elokuvista ja lisäksi filmiltä kuva on nätimpää, elävämpää, Staufenbiel kuvailee.

Kino Kuvakukko tekee yhteistyötä erityisesti Isak ry:n, KAVI:n ja opiskelijoiden elokuvakerho Hyvien Kuvien kanssa. Isak ry eli Itä-Suomen alueellinen elokuvakeskus järjestää muun muassa Hopeatähdet-näytöksiä ja Vilimit-elokuvafestivaalia.

KAVI eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutti taas näyttää klassikkoelokuvia filmikeloilta. Lisäksi Kuvakukossa järjestetään päiväkoti- ja koulunäytöksiä.

Muitakin erikoisuuksia löytyy. Yhtenä viime vuosien huippuhetkistä Staufenbiel mainitsee Vilimit-festivaalin näytöksen Kuopion tuomiokirkossa. 1920-luvulla julkaistua elokuvaa säestettiin kirkkouruilla ja ääni striimattiin samanaikaisesti tuomiokirkosta Kuvakukkoon, jossa elokuvaa esitettiin samaan aikaan.

No, mikä on syksyn elokuvaruuhkasta erottuva, kiinnostavin elokuva? Staufenbiel vastaa nopeasti.

Hytti nro 6. Juho Kuosmanen on tämän hetken suomalaisista ohjaajista todellinen auteur. Kerronta on niin hallussa, että sinne maailmaan on mukava hypätä hetkeksi mukaan.

Kommentoi